Helmet-lukuhaaste 2016: 26. Elämäkerta tai muistelmateos

Kirstinä, Leena: Kirsi Kunnas : Sateessa ja tuulessa (WSOY, 2014)

Kirsi Kunnas on Suomen tunnetuimpia runoilijoita. Tiitiäisen satupuuta luetaan jo kolmannessa ellei jopa neljännessä sukupolvessa, mutta suurelle yleisölle esimerkiksi hänen kääntäjänuransa ja muut tuotokset saattavat olla vieraampia. Kuinka moni esimerkiksi tiesi, ettei Tiitiäisen satupuu suinkaan ole Kunnaksen esikoisteos?

Tänä vuonna 92 täyttävän Kunnaksen elämään on mahtunut monenlaisia vaiheita. Vuonna 1943 hän sairastui tuberkuloosiin, pitkän sairaalajakson aikana hän kirjoitti paljon itsesäälin sävyttämiä runoja joista hänen äitinsä suuttui: "Muista, että et rupea miksikään uudeksi Saima Harmajaksi!". 

Elämänkerrassa käydään läpi Kunnaksen opinnot, elämä Helsingin kirjailijapiireissä sekä tietenkin hänen mittava elämäntyö runoilijana, kirjailijana ja suomentajana. Kirjan tekstistä paistaa läpi Kunnaksen persoona, huomaa että Kirstinä tuntee Kunnaksen hyvin.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Tässä listassa eri alojen taitajien elämäkertoja ja muistelmia:

Annan, Kofi A. &Mousavizadeh, Nader: Elämäni sodassa ja rauhassa

Bolt, Usain: Faster than lighting : My autobiography

Brokenmouth, Robert: Nick Cave : The Birthday party & other epic adventures

Brown, Tina: Dianan tarina

Caioli, Luca: Ronaldo : Elämäntarina

Clinton, Hillary Rodham: Tahtonainen

Felscherinow, Christiane V.: Huumeasema Zoo

Ferguson, Kitty: Stephen Hawking : Elämä

Fong-Torres, Ben: The Doors

Freedland, Michael: Frank Sinatra : Loppuun asti

Gessen, Masha: Kasvoton mies : Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi

Gordon, Kim: Tyttö bändissä

Gould, Jonathan: Can’t Buy Me Love : Beatles, Britannia ja Yhdysvallat

Guralnick, Peter: Nuori Elvis : Viimeinen juna Memphisiin

Idol, Billy: Dancing with myself : Elämäni

Ibrahimović, Zlatan: Minä Zlatan Ibrahimović

Jefferson, Margo: Tapaus Michael  Jackson

Karjalainen, Tuula: Tove Jansson : Tee työtä ja rakasta

Kirk, Connie Ann: J. K. Rowling : a biography

Kunnas, Mauri: Minä, Mauri Kunnas

Lawson Jenny: Let´s Pretend This Never Happened

Lee, Carol Ann: Anne Frank : 1929-1945 : Nuoren tytön elämä

Lee, Christine: Kätilön sisar

Leigh, Mickey & McNeil, Legs: Veljeni Joey Ramone

Loe, Erlend & Amundsen, Petter: Shakespearen salaisuus

Melville, Tamara: Bieber : Musiikki, imperiumi, muutos

Mennander, Ari: Teemu

Neil, Vince: Tatuointeja ja tequilaa

Newkey-Burden, Chas: Amy Winehouse : Popdiivan blues

Niinistö, Sauli: Viiden vuoden yksinäisyys

Numminen, Juha: Lähikuvassa Tommy Tabermann

Radzinski, Edvard: Rasputin

Rahikainen, Agneta: Edith : Runoilijan elämä ja myytti

Red Hot chili Peppers & Mullen, Brendan: Red Hot Chili Peppers : Omin sanoin ja kuvin

Rees, Paul: Robert Plant : Elämä

Seppänen, Esa (toim.): Kuka Kekkonen?

Shields, Carol: Jane Austen

Skott, Staffan: Romanovit : Keisarisuvun kohtalo

Suomi, Juhani: Lohen sukua : Urho Kekkonen : poliitikko ja valtiomies

Uimonen, Risto: Juha Sipilä : Keskustajohtajan henkilökuva

Young, Neil: Special deluxe : Muistelmia elämästä ja autoista

Wylde, Zakk & Hendrikx, Eric: Maailmanvalloitusopas

- Marjo Mannila

Kesätyöntekijä esittäytyy

Heips!

Olen Reija ja toista kesää Lumon kirjastossa kesätyöntekijänä. Monet ovat saattaneet bongata minut myös viime talvena satunnaisesti pyörimässä kirjastossa sijaistamassa ja sitä ennen harjoittelijana opintojen kautta. Kirjastovirkailija on kolmas ammattitutkintoni ja se, mikä tuntuu lopullisesti vieneen sydämeni. Innostuin sen verran, että päätin jatkaa opintoja ja nyt opiskelenkin Oulun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualaa monimuotototeutuksena. Opintoni tapahtuvat pääsääntöisesti verkon kautta, joten Ouluun asti ei kovin usein tarvitse matkustaa. Verkko-opiskelu on haastavaa, mutta todella mielenkiintoista ja olen nauttinut mahdollisuudesta yhdistää opiskelu ja keikkailu. Haaveissani on joskus olla vielä oikein pätevä kirjastopersoona, joten on hyvä ylläpitää jo opittuja taitoja käytännössä samalla kun hakkii monia uusia.

Lumon kirjasto on minusta aivan mahtava paikka. Minut otettiin aikoinaan keväällä 2015 todella hyvin vastaan ja pääsin heti kiinni töihin. Työntekijät ovat mukavaa porukkaa ja he ovat antaneet minulle paljon vinkkejä ja opastusta. Olen päässyt oppimaan vaikka mitä hyvästä asiakaspalvelusta aina kaukopalveluun asti ja nähnyt monipuolisesti sen, mitä kaikkea kirjastotyö voi pitää sisällään. Silti minulla on vielä varmasti paljon opittavaa. Kirjastossa on myös aivan ihania asiakkaita. Monesti päivää lämmittää hymy, tai se, kun joku tervehtii iloisesti työmatkalla. Lumon kirjastoon onkin aina mukava palata, niin työntekijänä kuin asiakkaana!

Kirjastossa työskentely on minulle melko "vaarallista", sillä koko ajan sattuu silmiin mielenkiintoisia kirjoja, jotka tekisi mieli lukea. Varsinkin kun kirjamakuni on melkoisen laaja ja innostun todella helposti kokeilemaan saamiani lukusuosituksia. Minulla tuntuukin olevan sellainen loputon ja alati täydentyvä lukulista, johon kertyy enemmän kirjoja kuin mitä ehdin lukea. Tunnustan, että kotoa hyllystäni löytyy enemmän lukemattomia kirjoja kuin luettuja... Tämä ei kuitenkaan minua itseäni haittaa, on ainakin varaa mistä valita luettavaa mielialan mukaan. Tavallisesti luen muutamaa eri kirjaa samanaikaisesti hyödyntäen myös e- ja äänikirjatarjontaa.

Kirjarikasta syksyä kaikille! Toivottavasti tavataan Lumon kirjastossa.

Reija Karvonen
Kirjastovirkailija & kesätyöntekijä

Työharjoittelija esittäytyy

Hei!

Olen aloittanut työharjoittelun 1.8.2016 Korson Lumossa. Kirjastoelämä alkaa tulla hiljalleen tutuksi alkukankeudesta huolimatta. Onneksi työympäristö on rauhallinen ja työkaverit ihan huippuja! Saan opetella työtä kaikessa rauhassa ja olen iloisesti yllättynyt siitä kaikesta tuesta ja positiivisesta palautteesta jota tähän mennessä olen jo saanut. Virheiltäkään ei ole voinut välttyä, mutta suon sen anteeksi itselleni näin aloittelijana.

Ensi töikseni pääsin asiakaspalveluun ja siinä koen olevani omalla paikallani, ihmisten parissa. Kassakone on aiheuttanut päänvaivaa kaikista eniten, minulla on hyvin ristiriitainen suhde koko rakkineeseen. Se ei vaan pidä minusta. Mutta senkin olen silti opetellut! Teen töitä kirjastolla nyt marraskuun puoleenväliin saakka ja minut voi bongata pääsääntöisesti kirjaston asiakaspalvelusta.

Olen 36-vuotias perheenäiti ja opiskelen uutta ammattia. Aikaisemmin tein sosiaalityötä sen eri kentillä, opiskelin kaksi korkeakoulututkintoa ja tulin lopulta siihen tulokseen, että alanvaihto on nyt ajankohtainen. Sosiaalityön raskas vastuu ei enää lyönyt leiville, joten halusin kokeilla jotain täysin toisenlaista. En ollut aikaisemmin edes ajatellut kirjastossa tai ylipäätään kulttuurin parissa työskentelyä, mutta etsiessäni vaihtoehtoja uudelle uralle löysin yllättäen itseni kirjastotätinä. Ja mikä parasta, pääsen lukemaan ja kirjoittamaan luetuista kirjoista blogia, mikä on todella mukava työtehtävä. Kirjoittaminen on intohimoni, yhtä lailla kuin lukeminenkin. Ensimmäinen lukuprojektini Ruokarouva (Otava 2016) poiki ihan hyvän tekstin, josta palaute oli yllättävän positiivista, kun ajattelee että se todella oli ensimmäiseni, ja edellisestä kirjoittamisprojektista on kulunut jo neljä vuotta.

Omat lapseni ovat saaneet jo lukukärpäsen pureman, olen pitänyt huolen siitä. Kouluikäiseni tykkää lukea sarjakuvakirjoja ja nelivuotias tyttäreni viihtyy Minttu-kirjojen kanssa. Kirjastossa on mahdollista lainata myös lautapelejä, jotka ovat perheessämme suosittuja. Itse haalin elämänkertoja, sotahistoriaa ja välillä myös jännäreitä. Tässä työssä minua viehättää kirjastotyön monipuolisuus ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan kirjastonkäyttäjien asiakaskokemukseen ja lukutottumuksiin. Toivoakseni mahdollisimman positiivisella tavalla. Olen lapsesta saakka ollut intohimoinen kirjaston suurkuluttaja, ja nyt voin tehdä sitä työkseni ainakin hetken. Kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uskon siihen että tämä työ poikii vielä jotain hyvää tulevaisuuteni varalle. Kiitän kaikkia Lumon työkavereita mukavasta ja rennosta vastaanotosta, väsymättömästä ohjauksesta ja siitä, että saan mahdollisuuden toteuttaa itseäni kirjoittamalla!

Työyhteisöä ja asiakkaita kiittäen,

Suvi-Tuulia Ahonen

Sosionomi YAMK, nykyinen kirjastoharjoittelija

Helmet-lukuhaaste 2016: 5. Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman

Simons, Ida: Tyhmä neitsyt (Gummerus, 2016)

Ida Simonsin (1911-1960) esikoisteos Tyhmä neitsyt oli vuosien mittaan painunut unholaan, kunnes eräs hollantilainen kustantaja löysi kirjan äitinsä kirjahyllystä ja päätti julkaista sen uudelleen vuonna 2014. Viidenkymmenen vuoden iästään huolimatta teos tuntuu varsin tuoreelta ja ajattomalta.

Tarinan minäkertoja on 12-vuotias Gittel, joka elää ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Hollannissa vanhempiensa kanssa. Vanhemmat riitelevät usein rajusti, tappeluiden yltyessä äiti lähtee Gittelin kanssa äidin lapsuudenkotiin Belgian Antwerpeniin. Gittelin mielestä nämä sukulointireissut ovat tympeitä, kunnes hän tutustuu rikkaan perheen tyttäreen Lucie Mardelliin. Mardellien kotona on flyygeli, jota konserttipianistin ammatista haaveileva Gittel pääsee soittamaan niin paljon kuin haluaa. Lucien ja Gittelin välille syntyy tiivis ystävyys, mutta Gittelin luottamus petetään ja hänestä tulee syntipukki Mardellin perheen ristiriitoihin.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Kokeile näitä kirjoja kirjanaaman tekoon, vinkkejä alla:

Adler-Olsen, Jussi: Vanki

Clarke Moore, Amy: All new homespun handknit : 25 small projects to knit with handspun yarn

Cleese, John: Piti sanomani…

Cojean, Annick: Gaddafin haaremi : Libyan hirmuvaltiaan seksiorjana

Daly, Steven: Johnny Depp

Ebershoff, David: Tanskalainen tyttö

Eugenides, Jeffrey: Virgin suicides : kauniina kuolleet

Gagnon, Michelle: Kukaan ei kaipaa sinua

Green, John: Arvoitus nimeltä Margo

Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe

Halverson, Seré Prince: Äidinrakkaus

Harris, Thomas: Uhrilampaat

Hurtig, Catarina: Todelliset prinsessat

Kettu, Katja: Kätilö

Kwonk, Jean: Käännöksiä

Liimatta, Tommi: Jeppis

Marklund, Liza: Uutispommi

Morton, Kate: Kaukaiset hetket

Nyholm, Tuomas: Jarkko Ruutu : jumalainen näytelmä

Oliver, Lauren: Kuin viimeistä päivää

Pelo, Riikka: Jokapäiväinen elämämme

Pöyhönen, Virpi: Hän rakastaa minua : romaani

Robb, Brian J.: Johnny Depp : kapinallinen

Simukka, Salla: Jäljellä

Simukka, Salla: Punainen kuin veri

Simukka, Salla: Toisaalla

Sipilä, Jarkko: Mies kuumasta

Sykes, Plum: Erojuhlat Manhattanilla

Sykes, Plum: Manhattanin blondit

Taylor, Laini: Karou, savun tytär

Ullberg Westin, Gabriella: Yksinäinen perhonen

Wenner, Jann S. & Seymour, Corey (toim.): Gonzo : Hunter S. Thompsonin elämä

Williams, John: Stoner

- Marjo Mannila

Kuukauden kirja: elokuu

Tekijä: Mustonen, Enni
Kirja: Ruokarouva
Julkaisutiedot: Helsinki : Otava, 2016
Sivumäärä: 430 s
ISBN: 978-951-1-28492-5


Saatavuustiedot Helmetistä täältä.












”Ulkoa kuului Kirstin kimeä huuto. Kun ehdin ulko-ovelle, tyttöä ei näkynyt missään. Lähdin juosten lankkusiltaa alas ja huusin niin lujaa kuin pystyin: - Kirsti! Mikä hätänä? Kirkas auringonvalo häikäisi, kun ryntäsin polkua pitkin kohti automobiilia. Kirsti makasi sen takana rähmällään ja piteli kaksin käsin allaan jotakin potkivaa otusta. – Auttakaa! Hän huusi. – Possu yrittää karkuun! – Sainpas sen kiinni! hän julisti ylpeänä, vaikka oli yltä päältä ravassa..” 

Ruokarouva on vauhdikas ja mukaansatempaava yhdistelmä historian kuvausta ja yhden sisukkaan yksinhuoltajan arkea. Kirja kertoo omintakeisella tavalla sisällissodan historiaa samalla kuvaten tunnettujen kulttuurin merkkihenkilöiden ja heidän kanssaan asuvan talonväen kiehtovasta elämästä, selviytymisestä ja lopulta odottamattoman onnen löytymisestä…

Enni Mustosen luoma rakastettu hahmo, kodinhoitajattarena toimiva Ida Eriksson asuu tyttärensä Kirstin kanssa 1910-luvun Tukholmassa ja haaveilee Suomeen paluusta. Ida saakin yllättävän perinnön, jonka turvin muuttaa Albergaan perustaakseen sinne täysihoitolan huolimatta sisällissodan uhasta. Idan tytär Kirsti on muuttaessa vasta 8-vuotias nuori neiti, jonka iloinen luonne saa aikaan yhtä jos toista kommellusta matkan varrella. Kirjan sivuilla törmätään aika ajoin tunnettuihin kulttuurin vaikuttajiin, ja esimerkiksi Eino Leinoa kuvataan yksityiskohtaisen kiinnostavalla, henkilökohtaisella, hieman yllättävälläkin tavalla.

Ida löytää lopulta paikkansa täysihoitolan emäntänä ja alkaa kotiutua, vaikka sodan järjettömyys onkin viedä häneltä paitsi elinkeinon – myös hermot. Silti työteliäs Ida saa luotsattua perheensä läpi vaikeuksien, niin taloudellisten huolten kuin sodan tuomien murheiden, lannistumatta ja suoraselkäisellä asenteellaan. Hän ottaa hoitaakseen myös itselleen läheisiä ihmisiä ja onnistuu pitämään langat käsissään haasteellisesta täysihoitolan arjesta huolimatta. Kirjaa lukiessa toivoisi, että Idankin henkilökohtaisessa elämässä tapahtuisi jotain sellaista, mikä palkitsisi hänen tekemänsä uhraukset, ja tarinan edetessä lukija voi huomata, että se voi hyvin tapahtua… mutta kirja on luettava viimeisille sivuille saakka jotta voi lopulta saada tietää miten Idalle käy.

Ruokarouvaa luettaessa on ajoittain heräteltävä ruotsin kielen taitonsa ymmärtääkseen 1900-luvun alun ruotsin kieleen sekoittunutta vanhaa suomenkieltä. Mutta vaikka kieli onkin hetkittäin haastavaa, se antaa silti lukukokemukseen persoonallisuutta ja kielen koukeroihin tottuu tarinan edetessä. Kirjan kerronta on yksityiskohtaista ja Idan kohdalla myös hyvin henkilökohtaista. Enni Mustonen onnistuu luomaan lukijalleen jännittäviä hetkiä, mutta herättelee myös historiallisilla faktoilla. Ajoittain kirjaa lukee hymy huulilla ja kyyneleet silmissä yhtä aikaa. Pelottomana ja oikeudenmukaisena ihmisenä Ida saa tahtonsa läpi vaikka vastassa olisi kokonainen venäläisarmeija, pari vilkasta pikkutyttöä tai viinaanmenevä Leinon veljespari!

Enni Mustosen aikaisempiin teoksiin perustuva kertomus toimii yksittäisenä tarinana, vaikka on osa laajempaa kirjasarjaa. Aikaisemmat Mustosen teokset ovat sarjan avauskertomus Paimentyttö (2013), toinen romaani Lapsenpiika (2014) ja lopulta kolmas teos Emännöitsijä (2015) jotka kaikki kertovat tarinaa orvoksi jääneen Ida Erikssonin elämästä ja kasvusta itsenäiseksi naiseksi kulttuurissa vaikuttaneiden sukujen palveluksessa. Tämä viimeisin osa Ruokarouva (2016) saa toivottavasti vielä jatkoa, niin jännittävään vaiheeseen se jää.

- Suvi-Tuulia Ahonen

Kesätyöntekijä esittäytyy

Hei!

Olen Melissa ja ensimmäistä kertaa kirjastossa kesätyöntekijänä.
Lumon kirjasto oli kuitenkin minulle tuttu, sillä olin täällä viime syksynä työharjoittelun kautta.
Opiskelen graafista suunnittelua Vantaan Variassa.

Mielestäni kirjasto on mukava paikka niin työntekijöille kuin asiakkaillekkin.
Kuukausi tosin tuntui todella lyhyeltä ajalta, kerkesin kuitenkin tutustumaan asiakaspalveluun, varausten käsittelyyn ja hyllyttämiseen.
Tein myös muutamat mainokset kirjastoon.

Hyllyjen välissä pyörimisen ansiosta löytyi paljon luettavaa ja olen innostunut lukemaan enemmän.

Hyvää syksyn odotusta kaikille!

Helmet-lukuhaaste 2016: 31. Olympialaisista kertova kirja

Erola, Lasse: Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna, 2014)

Olympialaisten historia on täynnä värikkäitä sattumia. Mahtavien urheilusuoritusten taustalta ei puutuu dramatiikkaa tai uskomattomalta kuulostavia tarinoita. Välillä kyse on vilunkipelistä, joskus huippusuoritus tulee yllätysenä urheilijalle itselleenkin. Kirjasta löytyy useampi sata tarinaa olympialaisista kautta aikojen. Erola ei listaa lähteitään, joten uskomattomimpien tarinoiden kohdalla alkaa epäillä niiden todenperäisyyttä. Mahtaakohan tänä vuonna Rion olympialaisissa tapahtua jotain mieleenpainuvaa ja kummallista?

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Nämäkin kirjat kertovat olympialaisista:

Ala-Huikku, Jarkko: Marko Yli-Hannuksela: master sporta

Cleave, Chris: Voittamaton

Echenoz, Jean: Pitkä juoksu

Erola, Lasse: Omituiset olympialaiset: kesäkisojen erikoisia sattumuksia

Erola, Lasse: Tapsa: Tapio Rautavaaran elämä

Erola, Lasse: Unohdetut olympiavoittajat: taidekilpailut olympiakisoissa 1912-1948

Gifford, Clive: Olympialaiset

Goscinny, Rene: Asterix olympialaisissa

Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan: nykyaikaiset olympialaiset kesäkisat

Hämäläinen, Karo: Yksin

Kerr, Philip: Liekit Berliinissä

Koski, Sami: Antiikin urheilu: Olympian kentiltä Rooman areenoille

Marklund, Lisa: Uutispommi

Mämmelä, Terttu: Tuli Olympiasta

Niemi, Martti M.: Jos…: Helsingin olympiakisat 1940

Niemi, Martti M.: Voittaja

Niku, Risto: Kovaa peliä Alpeilla

Olympiakisat 100 vuotta

Pakkanen, Jukka: Elena Damianin kirjeet

Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset: Helsinki 1952

Rautio, Jukka: Leijonien olympiataival

Rippon, Anton: Hitlerin olympialaiset 1936

Ryönänkoski, Urpo: Radiomies muistelee: Helsingin olympialaiset

Sadan vuoden olympiadi: Suomalaisen olympialiikkeen historia

Smurffien olympialaiset: kolme smurffitarinaa

Soihdunkantajat: Tositarinoita kesäolympiakisoista

Suuri olympiateos 1896-2012

Tehtävä Tukholmassa: Suomi olympiakisoissa 1912

Teronen, Arto: Urana olympiakisat: Peter Tallbergin tuulinen elämä

Tielmann, Christian: Eläinten olympialaiset

Tuomikoski, Pekka: Talviolympialaiset kolmessa vartissa

Vettenniemi, Erkki: Pohjolan helleenit: suomalaisten olympiaurheilujen synty

Viestinviejät: Tositarinoita talviolympiakisoista

- Marjo Mannila

Helmet-lukuhaaste 2016: 37. Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan

Jansson, Tove: Kesäkirja (WSOY, 1973)

Tove Janssonin Kesäkirja on monelle sellainen teos, joka täytyy lukea kerran kesässä. Parhaimmillaan kirja onkin luettuna ulkona luontoa katsellen, mielellään vielä veden äärellä. Kirja on varsin realistinen kuvaus perheestä ja kesäpäivistä, joita vietetään saarella. Saaressa asuvat Sophia-tyttö, isä sekä isoäiti. Isä keskittyy lähinnä työntekoon, mutta Sophiella ja isoäidillä on aikaa käydä keskusteluja ja viettää yhteisiä hetkiä. Kummastakin löytyy särmää, Sophie oikuttelee ja isoäiti on elämää nähnyt ja viisastunut.

Tove Jansson on ammentanut kirjojensa hahmoihin paljon omasta elämästään. Kesäkirjan hahmojen esikuvat ovat Toven veljentytär Sohie Jansson, tämän isä Lars Jansson sekä Toven oma äiti. Kirja ei kuitenkaan ole elämäkerrallinen, vaan henkilössä on paljon fiktiota. Kesäkirja on ihana kirja, jonka tarinat voi joko lukea erillisinä novelleina tai yhtenä kokonaisuutena.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Lisää kirjoja, joiden nimet viittaavat vuodenaikoihin:

Adler, Elisabeth: Kesä Toscanassa

Arnaldur Indriðason: Talvikaupunki

Autere, Terttu:  Huhtikuun morsian

Bates, H.E.: Oi ihana toukokuu

Bradbury, Ray: Huhtikuun noita

Bushnell, Candace: Ensimmäinen kesä New Yorkissa

Calvino, Italo: Jos talviyönä matkamies

Cedervall, Marianne: Tästä talvesta tulee musta

Coetzee, J.M.: Kesä

Correa, José Luis: Kuolema huhtikuussa

Dahl, Niels Fredrik: Viime kesänä

Follett, Ken: Maailman talvi

Halttunen, Elina: Syysvieraita

Harris, Joanne: Persikoiden aikaan

Helprin, Mark: Talvinen tarina

Hietamies, Heikki: Naisten talvi

Hietamies, Laila: Syksyksi kotiin

Hustvedt, Siri: Kesä ilman miehiä

Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä

Kallentoft, Mons: Syyskalma

Kela, Anssi: Kesä Kalevi Sorsan kanssa

Lessing, Doris: Kesä ennen pimeää

Lundán, Tina: Ensimmäinen kesä

Manninen, Katri: Kesä Kaliforniassa

Marttinen, Annamari: Mistä kevät alkaa

Mazzarella, Merete: Marraskuu

Meri, Veijo: Jääkiekkoilijan kesä

Pilcher, Rosamunde:  Talvipäivänseisaus

Posti, Piia: Talven jälkeen valo

Rosnay, Tatiana de: Viimeinen kesä

Röyhkä, Kauko: Kesä kannaksella

Salama, Hannu: Juhannustanssit

Sinivaara, Irja: Kevään hämärä

Spiró, György:  Kevätnäyttely

Tervo, Kati: Kesäpäiväkirja

Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu

- Marjo Mannila

Kuukauden kirja: heinäkuu

Tekijä: Dmitri Gluhovski
Alkuteos: Metro 2033 (2005)
Sivumäärä: 591 s
Julkaisutiedot: Helsinki : Like Kustannus Oy, 2012
ISBN: 978-952-01-0886-1

Saatavuustiedot Helmetistä täältä (2012) tai täältä (2010).












Synkät metrotunnelit. Lähes alituinen pimeys, jota vain asemien keinovalo lieventää satunnaisesti. Ostokset maksetaan vaihtokauppana, enimmäkseen patruunoilla. Syrjäisillä asemilla vahtivuorot ja koko metrossa tarkkaan valvottu kulkeminen asemien välillä. Ympärillä hiljaisuus ja pimeys, jossa liikkuu jotain…

Eletään ydinsodan jälkeisessä maailmassa, jossa selviytyneet koettavat pärjätä Moskovan alaisissa metrotunneleissa parhaimpansa mukaan. Asemien verkko on laaja ja sinne on syntynyt liittoumia ja oma talousjärjestelmänsä. Selviytymistaistelu on synnyttänyt tunneleihin omanlaisensa maailman, jossa tuntuvat kertautuvan maanpäällisen maailman ongelmat ja virheet, mutta myös toivo.

Tässä synkässä maailmassa elää Artjom, yksi viimeisimmistä maan pinnalla syntyneistä ihmisistä. Hän on kuitenkin kasvanut metrossa, tottunut sen vaaroihin ja pimeyteen. Uteliaisuus kuitenkin ajaa Artjomin tilanteeseen, jossa hän päätyy antamaan lupauksen salaperäiselle metsästäjälle, Hunterille. Pitääkseen lupauksensa on nuorukaisen lähdettävä vaaralliselle matkalle metron syövereihin kohti mystistä Polista – suurta kaupunkia kaukana Metron keskustassa.

Artjomin matka halki Merton on täynnä yllätyksiä ja vaaroja, eikä reitti Polikseen ole aivan suora. Hän kohtaa niin ystäviä kuin vihollisia, monia mieleenpainuvia hahmoja ja hetkiä. Ympärillä Metro itse tuntuu kuiskivan nuorukaiselle, elävän omaa kieroon kasvanutta elämäänsä. Eivätkä kummat unet jätä Artjomia rauhaan… Aivan kuin tässä ei olisi riittämiin, ovat Metron ja maanpinnan olennot vaaraksi kaikille ihmisille. Tässä maailmassa ei kirjastonhoitajiin kannata luottaa!

Artjomin matka on täynnä seikkailua, joka laajenee ja kasvaa, kuin kunnon venäläinen klassikko. Alkuun tarina saattaa vaikuttaa suoralta ja selvältä, sille annetaan alku ja kerrotaan mihin sen pitäisi päätyä. Matka on kuitenkin uskomaton kokemus, sillä tarina laajenee ja rönsyilee monitahoiseksi ja vaiherikkaaksi kokonaisuudeksi, jossa on jännitystä, rauhaa, vaaraa, taistelua, uskomusta ja jotain mystistäkin. Ja jotain, mitä on vaikea uskoa. Metro 2033 tarjoaa lukijalleen siis varsin kiintoisan kokonaisuuden ja monisyisen tarinan. Metro 2033 on kasattu monista aineksista, joista osa suorastaan hyytää mieltä. Metron maailman tunnelmaan pääsee hyvin sisään, sillä tapahtumien vaihtelu on soljuvaa ja tarina on kerrottu hyvin.

Metro 2033 on dystopinen lukukokemus, joka voi paikoitellen karmia. Se on tutustumisen arvoinen teos ja toivottavasti yksi oman aikamme tulevista klassikoista. Jo nyt se on toiminut inspiraation lähteenä kahdelle jatko-osalle ja kahdelle pelille: Metro 2033 (2010) ja Metro: Last Light (2013), joista ensimmäinen pohjautuu kirjaan ja toinen vain kirjan maailmaan. Kumpikin on saatavilla PC:lle ja useammalle eri konsolille. Tervetuloa Metroon!

-Reija Karvonen
Lumon kirjaston kesän kirjastoharjoittelija

Kesätyöntekijä esittäytyy

Hei! 

Olen Tuuli ja toimin nyt toista vuotta Lumon kirjaston kesätyöntekijänä, opiskelen helsingin kuvataidelukiossa. Kun viime vuonna hain kesätöihin kirjastoon, en todellakaan kuvitellut miten kiva työpaikka tämä voisikaan olla, mutta kun saavuin ensimmäisenä päivänä töihin niin minut otettiin todella lämpimästi vastaan ja opin hetkessä kaiken tarvittavan.


   Olen iloinen, että olen päässyt myös toteuttamaan taiteellista puoltani kirjastossa mm. päällystämällä pöytiä eilaisilla kuvilla ja suunnittelemaan erilaisia kylttejä. Pääsin myös tänä kesänä järjestämään lasten kesäleffoja, minkä kautta olen tutustunut myös moneen lapseen. Perus työviikkooni kuuluu varausten käsittelyä, hyllyttämistä ja asiakaspalvelua.

   Kirjastossa töissä oleminen patistaa lukemaan huomattavasti enemmän, koska löytää koko ajan kaikkia uusia ja kiinnostavia kirjoja hyllyjen välistä, ja onneksi näin kesällä siihen on myös paremmin aikaa. Toivottavasti pääsen taas ensi vuonna työskentelemään Lumon kirjastoon, sillä tänne on aina todella mukava palata. Kuukauteni täällä on mennyt todella nopeasti, enää on kolme työpäivää jäljellä, mikä tuntuu jollain tapaa haikealta, vaikka onkin ihan mukavaa päästä lomalle.

Ihanaa loppukesää kaikille!

Helmet-lukuhaaste 2016: 30. Viihteellinen kirja

Dovlatov, Sergei: Matkalaukku (Idiootti, 2012)

Sergei Dovlatovin romaani Matkalaukku on ainakin näennäisesti omaelämänkerrallinen, mutta todennäköisesti vähintäänkin väritetty kertomus hänen elämästään Neuvostoliitossa. Kirja alkaa siitä, kun Dovlatov vuosia Amerikassa asuttuaan löytää kaapin perältä vanhan matkalaukkunsa täynnä tavaroita, jotka hän oli ottanut mukaansa lähtiessään Neuvostoliitosta.

”Päällimmäisenä lojui säädyllinen kaksirivinen puku haastatteluja, symposiumeja ja juhlavastaanottoja varten. Luulenpa, että se kelpaisi vaikka Nobel-seremoniaan. Edelleen: popliinipaita ja paperiin käärityt kengät. Niiden alla samettitakki tekoturkisvuorella. Vasemmalla hylkeennnahkainen talvitakki, kolme paria suomalaisia kreppisukkia, autonkuljettajan hansikkaat. Ja lopuksi nahkainen upseerinvyö.”

Jokaisen matkalaukun tavaran taustalla on oma tarinansa. Nämä tarinat ovat pullollaan mustaa huumoria, omituisia tapahtumia ja absurdia Neuvostotodellisuutta. Kirja on hulvattoman hauska, mutta saa lukijan miettimään, kuinka rajoitettua elämä olikaan Neuvostoliitossa.

Dovlatovin lauseet ovat lyhyitä ja kerrontatyyli toteavaa. Kirja on helppolukuinen ja sopii monenlaisille lukijoille: sen voi ahmaista yhdeltä istumalta tai lukea pikkuhiljaa tarina kerrallaan. Erityisesti kirjaa voi suositella absurdin venälisen huumorin ystäville. Kirjan henki on samanlainen kuin vaikkapa Nikolai Gogolin ja Daniil Harmsin teoksissa. Ja jos Matkalaukku tuntuu omalta, ei kannata jättää lukemista tähän: Dovlatovin aikaisempi kirja Meikäläiset on vähintäänkin yhtä hulvaton teos.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Seuraavassa viihteellisiä kirjoja moneen makuun:

Aalto, Aleksi: Rintaperillinen

Aho, Henri: Ruuvit löysällä : poliisikertomus Etelä-Pohjanmaalta
Ahtiainen, Pasi: Jokakelin mies

Akhtar, Ayad: Appelsiininkuorten katu

Backman, Fredrik: Mies, joka rakasti järjestystä

Binchy, Maeve: Kastanjakadun väki

Dovlatov, Sergei: Matkalaukku

Egloff, Joël: Edmond Ganglion ja poika

Gavalda, Anna: Parempaa elämää

George, Nina: Pieni kirjapuoti Pariisissa                                                                                                             

Giesbert , Franz-Olivier : Rakkauden ja koston kokki

Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut

Haatanen, Kaisa: Meikkipussin pohjalta

Hall, Tarquin: Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus

Harms, Daniil: Sattumia

Heikkinen, Mikko-Pekka: Jääräpää

Hämeen-Anttila, Virpi: Marionetit

Ingelman-Sundberg, Catharina: Ryöstön hetki kullan kallis

Jacobs, Kate: Lohturuokaa

James, E. L.: Grey                      

Jansson, Anna: Amorin kiehkurat

Jonasson, Jonas: Lukutaidoton joka osasi laskea

July, Miranda: Avokämmen

Kallio, Katja: Säkenöivät hetket

Keyes, Marian: Sushia vasta-alkajille

Känkänen, Juhani: Luppa ja Tattis

Laulajainen, Juhani: Elä(i)miä ja ihmisiä : suhdetarinoita

Lewycka , Marina: Meklareita, hippejä, hamstereita

Lindgren, Minna: Ehtoolehdon tuho

Loe, Erlend: Doppler

McCall Smith, Alexander:  Kahvia komeille miehille

Morton, Kate: Kaukaiset hetket

Moyes, Jojo: Kerro minulle jotain hyvää

Mullo, Topi: Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Mustonen, Enni: Jääleinikki

Nicholls, David: Varamies  

Nieminen, Veera: Avioliittosimulaattori

Pancol, Katherine: Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin

Pulkkinen, Riikka: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

Rowling, J. K.: Paikka vapaana

Röning, Inga: Unisammakko 

Simsion, Graeme: Vauvatesti

Steinbeck, John: Oikutteleva bussi

Suhonen, Pete: Koira joka kävi coffee shopissa

Taatila, Hippo: Isipappablues

Thompson, Hunter  S.: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa : julma matka amerikkalaisen unelman keskipisteeseen
Välimäki, Kari: Sikafarmari

Vilkkumaa, Maija: Nainen katolla

Zevin, Gabrielle: Tuulisen saaren kirjakauppias

- Heidi Kuutti

Kuukauden kirja: kesäkuu

Tekijä: Ahava, Selja

Kirja: Taivaalta tippuvat asiat

Julkaisutiedot: Helsinki : Gummerus, 2015

Sivumäärä: 222 s

ISBN: 978-951-20-9877-4

Saatavuustiedot Helmetistä täältä

Taivaalta tippuvat asiat on Selja Ahavan toinen romaani. Se on kertomus siitä, kuinka yllättävät tapahtumat voivat suistaa elämän raiteiltaan. Kirjan pääkertojana on Saara-tyttö, jonka äiti on kuollut jäätyään taivaalta tippuneen jäälohkareen alle. Saaran tätiä kohtaa toisenlainen epätodennäköinen sattuma: hän voittaa lotossa kahdesti. Skotlannissa pienellä saarella taas asuu mies, jota salama iskee viidesti.

Kirjassa tarkastellaan vivaihteekkaasti läheisen kuoleman aiheuttamaa surua lapsen näkökulmasta. Saara pelkää unohtavansa äitinsä ja pinnistelee pitääkseen äidin mielessään kirkkaana. Hän ei halua ajan parantavan haavoja ja haalistavan muistoja. Saara yrittää koota kokonaisen kuvan äidistään pienistä paloista, muistelemalla äitiä eri tilanteissa: mitä äiti teki, miltä näytti, miltä kuulosti, miltä tuoksui.

Saaran isä työstää suruaan etsimällä netistä kaikenlaisia epätodennäköisiä onnettomuuksia. Isän suru on niin kokonaisvaltaista, jopa fyysistä, että isän ja tyttären roolit vaihtuvat ja Saarasta tulee isänsä tukija. Kaksikon elämän pitää jotenkuten raiteillaan Annu-täti, jolla on myös omat ongelmansa. Kaksi lottovoittoa eivät välttämättä tee elämästä helpompaa.

Annu-täti samaistuu mieheen, johon salama on iskenyt viidesti. Suuren onnen ja suuren epäonnen kohdanneet ihmiset kysyvät helposti saman kysymyksen: miksi juuri minä? Läpi kirjan käsitellään samoja teemoja: elämän ennustamattomuutta ja sattumanvaraisuutta sekä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta niin epäonnen kuin onnenkin kohdatessa.

Kirjan lähtökohdat, äidin kuolema ja sen seurausten käsitteleminen lapsen näkökulmasta, ovat traagisia. Kirjaa lukee liikuttuneena, Saaran suru ja pelko äidin unohtamisesta tuntuvat hyvin konkreettisilta. Samalla Ahavan kerrontatyylissä on myös jotakin sadunomaista ja lohduttavaa. Se on hyvä, koska muutoin kirja saattaisi tuntua liian raskaalta. Kirjasta jää tunne, että surusta voi selvitä.

-Heidi Kuutti

Helmet-lukuhaaste 2016: 25. Kirjassa on yli 500 sivua

Tartt, Donna: Tikli (WSOY, 2014)

13-vuotias Theo Decker selviää hengissä terroristien pommi-iskusta New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa. Theon äiti menehtyy kymmenien muiden ihmisten joukossa, mutta Theo itse kävelee ulos museosta laukussaan Carel Fabritiuksen Tikli-maalaus (1654). Theon isä on jättänyt perheen jo aiemmin, joten nyt hänen täytyisi löytää itselleen uusi koti. Aluksi hän päätyy ystävänsä hienostoperheeseen, mutta kuvioihin palaava isä vie hänet mukanaan Las Vegasiin. Kirjassa seurataan Theon kasvua varhaisteinistä 27-vuotiaaksi mieheksi, välillä elämä on nousujohteista mutta pudotukset tulevat korkealta. Taustalla mieltä painaaTikli, ja hän seuraakin uutisointia taidevarkauksista huolissaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Myös näissä kirjoissa on yli 500 sivua:

Ajvide Lindqvist, John: Kultatukka, tähtönen

Alameddine, Rabih: Hakawati, tarinankertoja

Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani

Byatt, A.S.: Lasten kirja

Celiné, Louis-Ferdinand: Kuolema luotolla

Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Donner, Jörn: Mammutti

Dostojevski, Fjodor: Karamazovin veljekset

Eco, Umberto: Baudolino

Eugenides, Jeffery: Naimapuuhia

Faber, Michel: Veripunainen, lumivalkoinen

Franzen, Jonathan: Vapaus

Gabaldon, Diana: Sydänverelläni kirjoitettu

Grass, Günter: Peltirumpu

Han, Han: Kolme porttia

Hirvisaari, Laila: Kruununpuisto

Hoffman, Alice: Aavikon kyyhkyset

Irving, John: Kunnes löydän sinut

Konstig, Joonas: Perkele

Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa

Leine, Kim: Ikuisuusvuonon profeetat

Lundberg, Ulla-Lena: Marsipaanisotilas

Marstrand-Jörgensen, Anne Lise: Jos ei tiedä

Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin

Oranen, Raija: Kuninkaiden tiet

Pamuk, Orhan: Viattomuuden museo

Phillips, Jayne Anne: Murhenäytelmä

Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät

Shields, Carol: Tavallisia ihmeitä

Tartt, Donna: Tikli

Waltari, Mika: Sinuhe, egyptiläinen

- Marjo Mannila

Kirjailijavieraana Pauliina Susi

Toukokuun lukupiirikirjana Lumon lukupiirillä oli Pauliina Suden Takaikkuna (Tammi, 2015) ja toinen tunti lukupiiritapaamisesta oli varattu kirjailijavierailuun, johon osallistui lukupiiriläisten lisäksi muita kirjaston asiakkaita. Pauliina Susi kertoi meillä mielenkiintoisia asioita omasta työstään ja Takaikkuna-projektista, joka kaikkineen kesti 6-7 vuotta ja siitä viimeiset kaksi vuotta olivat olleet varsinaista kirjoitusprosessia. Keskustelu kirjailijan kanssa oli vilkasta ja vierailla riitti kysyttävää viime minuuttiin saakka.

Aluksi Pauliina Susi kertoi, että on ihanaa olla vieraana kotikirjastossa. Pauliinan mielestä kirjailijan työssä on kaksi ihanaa asiaa. Ensimmäinen on se, kun teksti kulkee ja toinen on se, että saa tulla puhumaan kirjasta. Hän kertoi, että hänen perheensä on tottunut siihen, että mitä sotkuisempaa kotona on, niin sitä onnellisempi on perheen äiti. Silloin, kun hänellä ei ole kirjoitusfiilistä, niin koti- tai puutarhatyöt voivat saada inspiraation aikaiseksi.

Pauliina jatkoi, että on hauskaa, kun kirja on olemassa valmiina esineenä. Hänen mielestään kirja syntyy kuitenkin vasta lukijan päässä. Kirjasta on kiinnostavaa puhua lukijan kanssa, koska silloin tuntuu kuin puhuisi ystävästä, jonka molemmat tuntevat.

Pauliina Susi kertoi lyhyesti aiemmasta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut romaanit: Ruuhkavuosi (2005), Lukot (2008), Pyramidi (2009), Nostalgia (2010) ja Takaikkuna (2015). Pyramidi muuten sijoittuu näille kulmille. Lisää tietoa Pauliinasta löydät hänen omilta kotisivuiltaan.

Takaikkuna oli ensimmäinen varsinainen trilleri. Pauliina antoi itselleen luvan kirjoittaa jännärin, jossa liikutaan tietokonemaailmassa. Itse hän tunnustautui tavalliseksi tumpeloksi tietokoneen käyttäjänä.

Miksi hän sitten ryhtyi kirjoittamaan tästä aiheesta humanistipohjalta? Aihe syntyi 6-7 vuotta sitten, kun hän huomasi, että ihmiset olivat alkaneet puhua toisistaan netissä ilkeästi kommentoiden. Hänestä tuntui, että keskusteluissa haettiin tahallaan mahdollisuutta vastakkainasetteluun. Asia jäi hautumaan muutamaksi vuodeksi, kunnes hän oli lomamatkalla Turkissa puolisonsa kanssa. Pauliinaan iski paha flunssa, jota hän poti yksinään hotellihuoneessa sillä aikaa, kun hänen miehensä vietti päivät golf-kentällä. Eräänä päivänä ”joku” alkoi puhua Pauliinalle ja hän kirjoitti tekstit ylös. ”Puhuja” oli mies, hieman ylimielinen, samanikäinen ja tiesi nettiasioista. Siitä syntyi kirjassa esiintynyt Land-o ja kirjan kertomus trillerinä lähti alkuun.

Pauliina aloittaa uuden kirjan suunnittelun kirjoittamalla muistiinpanoja ylös ranskalaisin viivoin. Takaikkuna oli haastava kirja ja suunnitelma meni monta kertaa uusiksi. Tätä kirjaa suunnitellessaan Pauliina opetteli jopa Excelin käytön ja hän teki Excel-taulukoista valtavan lakanan seinälle, jonka repi jossakin vaiheessa ja palasi ranskalaisiin viivoihin. Kirjailija kertoi, että kirjaan jää aina virheitä, vaikka kuinka tarkastettaisiin. Hän mainitsi meille parista virheestä, jotka tuntuivat häiritsevän hän itseään eikä lukija niitä välttämättä edes huomaa.

Takaikkunan henkilögalleria lähti Land-osta, sitten syntyi Leia ja Viivi, joiden jälkeen uusia henkilöitä alkoi putkahdella tekstiin.

Tietoteknisissä asioissa Pauliinalla oli konsultteina kaksi Petteriä. Hänen oma veljensä ja kaikille tuttu Petteri Järvinen. Keskustellessaan Petteri Järvisen kanssa, hän huomasi, että heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde. He molemmat olivat StarWars-faneja. Pauliina on itse ollut teini-ikäisenä erittäin kiinnostunut StarWars-elokuvista ja on mm. kuulunut StarWars-fanclubiin.

Takaikkuna valmistui kaksi vuotta kestäneen intensiivisen kirjoitustyön tuloksena. Pauliina uskoi itse aiheeseensa alusta saakka ja sadan ensimmäisen sivun perusteella tuli kustannussopimus paluupostissa. Hän itse kuvitteli kirjoittavansa n. 250-sivuisen kirjan, mutta siitä tulikin 550 sivua valmista tekstiä.

Kirjan nimi, Takaikkuna, juontuu Hitchcockin samannimisestä elokuvasta. Pauliina Suden kirjassakin päähenkilö istuu kotona jalka kipsattuna.
Kirjaan on tulossa jatko-osa, jonka tapahtumat sijoittuvat kesään 2015. Takaikkunaa käännetään saksaksi ja saksannos ilmestyy vuoden kuluttua. Pauliina Susi toivoo, että kirjasta tehtäisiin elokuva ja hän paljasti, että yhdet neuvottelut on käynnissä, mutta hän ei voinut puhua siitä enempää.

Pauliina Suden vierailusta jäi mukava tunnelma ja jos häntä jotenkin pitäisi luonnehtia, niin mielestäni hän on herttainen ihminen.

- Eija Kylänpää

Helmet-lukuhaaste 2016: 4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja

Rämö, Satu: Islantilainen voittaa aina: elämää hurmaavien harhojen maassa (WSOY, 2015)

Satu Rämö lähti vuonna 2003 vaihtoon Islantiin. Tuo reissu muutti hänen elämänsä, sillä sittemmin tuosta karusta saarivaltiosta tuli hänen uusi kotinsa. Rämö kertoo hauskasti elämästään ja kokemuksistaan Islannissa, eikä pelkää puhua myös niistä huonoista puolista. Suomalaisilla on paljon opittavaa islantilaisesta elämäntyylistä, sillä he eivät valita turhaan haastavista olosuhteista. Islannin vuoden keskilämpötila on neljä astetta mikä ei kuulosta kesää kaipaavan suomalaisen korviin kovin houkuttelevalta, joten Islanti vaatiikin mukaan seikkailumieltä ja positiivista asennetta. Lisää Rämön elämästä voit lukea hänen suositusta Salamatkustaja-blogistaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Nämäkin kirjat kertovat maahanmuuttajista, pakolaisista tai turvapaikanhakijoista:

Abulhawa, Susan: Sininen välissä taivaan ja veden

Adichie, Chimamanda Ngozi: Kotiinpalaajat

Anyuru, Johannes: Myrsky nousee paratiisista

Aswani, Alaa Al-: Chicagolaisittain

Blædel, Sara: Vain yksi elämä

Bulawayo, NoViolet: Me tarvitaan uudet nimet

Catozzella, Giuseppe: Et kai vain pelkää?

Cleave, Cris: Little Been tarina

Ellilä, Kirsti: Kaivatut

Geda, Fabio: Krokotiilimeri

Hautala, Turkka: Salo

Heino, Marja-Liisa: Älä tähti putoa

Hetekivi Olsson, Eija. Tämä ei ole lasten maa

Holmström, Johanna: Itämaa

Hotakainen, Kari: Ihmisen osa

Ibrahimi, Anilda: Ajan riekaleita

Kaaberbøl, Lene: Satakielen kuolema

Khider, Abbas: Kirje Munakoisotasavaltaan

Kureishi, Hanif: Esikaupunkien Buddha

Lahiri, Jhumpa: Tulvaniitty

Lantz, Åsa: Kiinalainen tyttö

Lehtolainen, Leena: Minne tytöt kadonneet

Lewycka, Marina: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi

Li, Yiyun: Yksinäisyyttä kalliimpaa

Lindén, Zinaida: Nuorallatanssija

Marttinen, Annamari: Vapaa

Nadj Abonji: Melinda: Kyyhkysten lähtö

Oates, Joyce Carol: Haudankaivajan tytär

Ora, Janne:  Kadotetun lumo

Parkkinen, Leena: Galtbystä länteen

Patrakova, Inna: Tulkki

Pesonen, Pia:  Maatuska

Salminen, Esa: Mohammed, suomalainen

See, Lisa: Shanghain tytöt

Selasi, Taiye: Ghana ikuisesti
Snellman, Anja: Parvekejumalat

Shafak, Elif: Kunnia

Šiškin, Mihail: Neidonhius

Statovci, Pajtim: Kissani Jugoslavia

Tiainen, Marja-Leena: Kahden maailman tyttö

Tyler, Anne: Amerikan lapset

- Marjo Mannila