torstai 23. kesäkuuta 2016

Kuukauden kirja: kesäkuu

Tekijä: Ahava, Selja
Kirja: Taivaalta tippuvat asiat
Julkaisutiedot: Helsinki : Gummerus, 2015
Sivumäärä: 222 s
ISBN: 978-951-20-9877-4

Saatavuustiedot Helmetistä täältä













Taivaalta tippuvat asiat on Selja Ahavan toinen romaani. Se on kertomus siitä, kuinka yllättävät tapahtumat voivat suistaa elämän raiteiltaan. Kirjan pääkertojana on Saara-tyttö, jonka äiti on kuollut jäätyään taivaalta tippuneen jäälohkareen alle. Saaran tätiä kohtaa toisenlainen epätodennäköinen sattuma: hän voittaa lotossa kahdesti. Skotlannissa pienellä saarella taas asuu mies, jota salama iskee viidesti.

Kirjassa tarkastellaan vivaihteekkaasti läheisen kuoleman aiheuttamaa surua lapsen näkökulmasta. Saara pelkää unohtavansa äitinsä ja pinnistelee pitääkseen äidin mielessään kirkkaana. Hän ei halua ajan parantavan haavoja ja haalistavan muistoja. Saara yrittää koota kokonaisen kuvan äidistään pienistä paloista, muistelemalla äitiä eri tilanteissa: mitä äiti teki, miltä näytti, miltä kuulosti, miltä tuoksui.

Saaran isä työstää suruaan etsimällä netistä kaikenlaisia epätodennäköisiä onnettomuuksia. Isän suru on niin kokonaisvaltaista, jopa fyysistä, että isän ja tyttären roolit vaihtuvat ja Saarasta tulee isänsä tukija. Kaksikon elämän pitää jotenkuten raiteillaan Annu-täti, jolla on myös omat ongelmansa. Kaksi lottovoittoa eivät välttämättä tee elämästä helpompaa.

Annu-täti samaistuu mieheen, johon salama on iskenyt viidesti. Suuren onnen ja suuren epäonnen kohdanneet ihmiset kysyvät helposti saman kysymyksen: miksi juuri minä? Läpi kirjan käsitellään samoja teemoja: elämän ennustamattomuutta ja sattumanvaraisuutta sekä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta niin epäonnen kuin onnenkin kohdatessa.

Kirjan lähtökohdat, äidin kuolema ja sen seurausten käsitteleminen lapsen näkökulmasta, ovat traagisia. Kirjaa lukee liikuttuneena, Saaran suru ja pelko äidin unohtamisesta tuntuvat hyvin konkreettisilta. Samalla Ahavan kerrontatyylissä on myös jotakin sadunomaista ja lohduttavaa. Se on hyvä, koska muutoin kirja saattaisi tuntua liian raskaalta. Kirjasta jää tunne, että surusta voi selvitä.

-Heidi Kuutti

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 25. Kirjassa on yli 500 sivua






















Tartt, Donna: Tikli (WSOY, 2014)

13-vuotias Theo Decker selviää hengissä terroristien pommi-iskusta New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa. Theon äiti menehtyy kymmenien muiden ihmisten joukossa, mutta Theo itse kävelee ulos museosta laukussaan Carel Fabritiuksen Tikli-maalaus (1654). Theon isä on jättänyt perheen jo aiemmin, joten nyt hänen täytyisi löytää itselleen uusi koti. Aluksi hän päätyy ystävänsä hienostoperheeseen, mutta kuvioihin palaava isä vie hänet mukanaan Las Vegasiin. Kirjassa seurataan Theon kasvua varhaisteinistä 27-vuotiaaksi mieheksi, välillä elämä on nousujohteista mutta pudotukset tulevat korkealta. Taustalla mieltä painaaTikli, ja hän seuraakin uutisointia taidevarkauksista huolissaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Myös näissä kirjoissa on yli 500 sivua:

Ajvide Lindqvist, John: Kultatukka, tähtönen
Alameddine, Rabih: Hakawati, tarinankertoja
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani
Byatt, A.S.: Lasten kirja
Celiné, Louis-Ferdinand: Kuolema luotolla
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Donner, Jörn: Mammutti
Dostojevski, Fjodor: Karamazovin veljekset
Eco, Umberto: Baudolino
Eugenides, Jeffery: Naimapuuhia
Faber, Michel: Veripunainen, lumivalkoinen
Franzen, Jonathan: Vapaus
Gabaldon, Diana: Sydänverelläni kirjoitettu
Grass, Günter: Peltirumpu
Han, Han: Kolme porttia
Hirvisaari, Laila: Kruununpuisto
Hoffman, Alice: Aavikon kyyhkyset
Irving, John: Kunnes löydän sinut
Konstig, Joonas: Perkele
Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa
Leine, Kim: Ikuisuusvuonon profeetat
Lundberg, Ulla-Lena: Marsipaanisotilas
Marstrand-Jörgensen, Anne Lise: Jos ei tiedä
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin
Oranen, Raija: Kuninkaiden tiet
Pamuk, Orhan: Viattomuuden museo
Phillips, Jayne Anne: Murhenäytelmä
Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät
Shields, Carol: Tavallisia ihmeitä
Tartt, Donna: Tikli
Waltari, Mika: Sinuhe, egyptiläinen

- Marjo Mannila

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kirjailijavieraana Pauliina Susi


Toukokuun lukupiirikirjana Lumon lukupiirillä oli Pauliina Suden Takaikkuna (Tammi, 2015) ja toinen tunti lukupiiritapaamisesta oli varattu kirjailijavierailuun, johon osallistui lukupiiriläisten lisäksi muita kirjaston asiakkaita. Pauliina Susi kertoi meillä mielenkiintoisia asioita omasta työstään ja Takaikkuna-projektista, joka kaikkineen kesti 6-7 vuotta ja siitä viimeiset kaksi vuotta olivat olleet varsinaista kirjoitusprosessia. Keskustelu kirjailijan kanssa oli vilkasta ja vierailla riitti kysyttävää viime minuuttiin saakka.

Aluksi Pauliina Susi kertoi, että on ihanaa olla vieraana kotikirjastossa. Pauliinan mielestä kirjailijan työssä on kaksi ihanaa asiaa. Ensimmäinen on se, kun teksti kulkee ja toinen on se, että saa tulla puhumaan kirjasta. Hän kertoi, että hänen perheensä on tottunut siihen, että mitä sotkuisempaa kotona on, niin sitä onnellisempi on perheen äiti. Silloin, kun hänellä ei ole kirjoitusfiilistä, niin koti- tai puutarhatyöt voivat saada inspiraation aikaiseksi.

Pauliina jatkoi, että on hauskaa, kun kirja on olemassa valmiina esineenä. Hänen mielestään kirja syntyy kuitenkin vasta lukijan päässä. Kirjasta on kiinnostavaa puhua lukijan kanssa, koska silloin tuntuu kuin puhuisi ystävästä, jonka molemmat tuntevat.

Pauliina Susi kertoi lyhyesti aiemmasta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut romaanit: Ruuhkavuosi (2005), Lukot (2008), Pyramidi (2009), Nostalgia (2010) ja Takaikkuna (2015). Pyramidi muuten sijoittuu näille kulmille. Lisää tietoa Pauliinasta löydät hänen omilta kotisivuiltaan.

Takaikkuna oli ensimmäinen varsinainen trilleri. Pauliina antoi itselleen luvan kirjoittaa jännärin, jossa liikutaan tietokonemaailmassa. Itse hän tunnustautui tavalliseksi tumpeloksi tietokoneen käyttäjänä.

Miksi hän sitten ryhtyi kirjoittamaan tästä aiheesta humanistipohjalta? Aihe syntyi 6-7 vuotta sitten, kun hän huomasi, että ihmiset olivat alkaneet puhua toisistaan netissä ilkeästi kommentoiden. Hänestä tuntui, että keskusteluissa haettiin tahallaan mahdollisuutta vastakkainasetteluun. Asia jäi hautumaan muutamaksi vuodeksi, kunnes hän oli lomamatkalla Turkissa puolisonsa kanssa. Pauliinaan iski paha flunssa, jota hän poti yksinään hotellihuoneessa sillä aikaa, kun hänen miehensä vietti päivät golf-kentällä. Eräänä päivänä ”joku” alkoi puhua Pauliinalle ja hän kirjoitti tekstit ylös. ”Puhuja” oli mies, hieman ylimielinen, samanikäinen ja tiesi nettiasioista. Siitä syntyi kirjassa esiintynyt Land-o ja kirjan kertomus trillerinä lähti alkuun.

Pauliina aloittaa uuden kirjan suunnittelun kirjoittamalla muistiinpanoja ylös ranskalaisin viivoin. Takaikkuna oli haastava kirja ja suunnitelma meni monta kertaa uusiksi. Tätä kirjaa suunnitellessaan Pauliina opetteli jopa Excelin käytön ja hän teki Excel-taulukoista valtavan lakanan seinälle, jonka repi jossakin vaiheessa ja palasi ranskalaisiin viivoihin. Kirjailija kertoi, että kirjaan jää aina virheitä, vaikka kuinka tarkastettaisiin. Hän mainitsi meille parista virheestä, jotka tuntuivat häiritsevän hän itseään eikä lukija niitä välttämättä edes huomaa.

Takaikkunan henkilögalleria lähti Land-osta, sitten syntyi Leia ja Viivi, joiden jälkeen uusia henkilöitä alkoi putkahdella tekstiin.

Tietoteknisissä asioissa Pauliinalla oli konsultteina kaksi Petteriä. Hänen oma veljensä ja kaikille tuttu Petteri Järvinen. Keskustellessaan Petteri Järvisen kanssa, hän huomasi, että heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde. He molemmat olivat StarWars-faneja. Pauliina on itse ollut teini-ikäisenä erittäin kiinnostunut StarWars-elokuvista ja on mm. kuulunut StarWars-fanclubiin.

Takaikkuna valmistui kaksi vuotta kestäneen intensiivisen kirjoitustyön tuloksena. Pauliina uskoi itse aiheeseensa alusta saakka ja sadan ensimmäisen sivun perusteella tuli kustannussopimus paluupostissa. Hän itse kuvitteli kirjoittavansa n. 250-sivuisen kirjan, mutta siitä tulikin 550 sivua valmista tekstiä.

Kirjan nimi, Takaikkuna, juontuu Hitchcockin samannimisestä elokuvasta. Pauliina Suden kirjassakin päähenkilö istuu kotona jalka kipsattuna.
Kirjaan on tulossa jatko-osa, jonka tapahtumat sijoittuvat kesään 2015. Takaikkunaa käännetään saksaksi ja saksannos ilmestyy vuoden kuluttua. Pauliina Susi toivoo, että kirjasta tehtäisiin elokuva ja hän paljasti, että yhdet neuvottelut on käynnissä, mutta hän ei voinut puhua siitä enempää.

Pauliina Suden vierailusta jäi mukava tunnelma ja jos häntä jotenkin pitäisi luonnehtia, niin mielestäni hän on herttainen ihminen.

- Eija Kylänpää

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja




















Rämö, Satu: Islantilainen voittaa aina: elämää hurmaavien harhojen maassa (WSOY, 2015)

Satu Rämö lähti vuonna 2003 vaihtoon Islantiin. Tuo reissu muutti hänen elämänsä, sillä sittemmin tuosta karusta saarivaltiosta tuli hänen uusi kotinsa. Rämö kertoo hauskasti elämästään ja kokemuksistaan Islannissa, eikä pelkää puhua myös niistä huonoista puolista. Suomalaisilla on paljon opittavaa islantilaisesta elämäntyylistä, sillä he eivät valita turhaan haastavista olosuhteista. Islannin vuoden keskilämpötila on neljä astetta mikä ei kuulosta kesää kaipaavan suomalaisen korviin kovin houkuttelevalta, joten Islanti vaatiikin mukaan seikkailumieltä ja positiivista asennetta. Lisää Rämön elämästä voit lukea hänen suositusta Salamatkustaja-blogistaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Nämäkin kirjat kertovat maahanmuuttajista, pakolaisista tai turvapaikanhakijoista:

Abulhawa, Susan: Sininen välissä taivaan ja veden
Adichie, Chimamanda Ngozi: Kotiinpalaajat
Anyuru, Johannes: Myrsky nousee paratiisista
Aswani, Alaa Al-: Chicagolaisittain
Blædel, Sara: Vain yksi elämä
Bulawayo, NoViolet: Me tarvitaan uudet nimet
Catozzella, Giuseppe: Et kai vain pelkää?
Cleave, Cris: Little Been tarina
Ellilä, Kirsti: Kaivatut
Geda, Fabio: Krokotiilimeri
Hautala, Turkka: Salo
Heino, Marja-Liisa: Älä tähti putoa
Hetekivi Olsson, Eija. Tämä ei ole lasten maa
Holmström, Johanna: Itämaa
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa
Ibrahimi, Anilda: Ajan riekaleita
Kaaberbøl, Lene: Satakielen kuolema
Khider, Abbas: Kirje Munakoisotasavaltaan
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien Buddha
Lahiri, Jhumpa: Tulvaniitty
Lantz, Åsa: Kiinalainen tyttö
Lehtolainen, Leena: Minne tytöt kadonneet
Lewycka, Marina: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi
Li, Yiyun: Yksinäisyyttä kalliimpaa
Lindén, Zinaida: Nuorallatanssija
Marttinen, Annamari: Vapaa
Nadj Abonji: Melinda: Kyyhkysten lähtö
Oates, Joyce Carol: Haudankaivajan tytär
Ora, Janne:  Kadotetun lumo
Parkkinen, Leena: Galtbystä länteen
Patrakova, Inna: Tulkki
Pesonen, Pia:  Maatuska
Salminen, Esa: Mohammed, suomalainen
See, Lisa: Shanghain tytöt
Selasi, Taiye: Ghana ikuisesti
Snellman, Anja: Parvekejumalat
Shafak, Elif: Kunnia
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Statovci, Pajtim: Kissani Jugoslavia
Tiainen, Marja-Leena: Kahden maailman tyttö
Tyler, Anne: Amerikan lapset

- Marjo Mannila

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 2. Matkakertomus





















Kerouac, Jack: Matkalla : alkuperäinen versio (Tammi, 2007)

Jack Kerouac oli 1950-60-lukujen beat-sukupolven keskeinen hahmo ja hänen romaaninsa Matkalla (On the Road, 1957) viimeisteli beat-käsitteen tunnettuuden  ympäri maailmaa. Matkalla-romaani perustuu Kerouacin omiin kokemuksiin hänen matkatessaan Amerikassa ja Meksikossa. Tämä vuonna 2007 julkaistu alkuperäinen versio on sellainen, millaiseksi Kerouac kirjan alun perin kirjoitti, ennen kuin kustantamo vaati häntä muuttamaan kirjassa seikkailevien beat-ajan kuuluisuuksien nimet alter egoiksi. Niin Kerouac,  Neal Cassady, Allen Ginsberg kuin William S. Burroughskin esiintyvät siis tässä versiossa omilla nimillään. Boheemia elämää, jazzia ja huumeita pursuava tarina on melkoista tajunnavirtaa. Paikkoja ja tilanteita Kerouac kuvailee elävästi ja pääosissa olevat henkilöhahmot hän tuo esiin valovoimaisina. Kaikki tämä imaisee lukijan helposti mukaansa.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Lisää matkakertomuksia:

Aasheim, Stein P.: Hiihtovaellus etelänavalle
Aho, Juhani: Rautatie : klassikko
Basho: Kapea tie pohjoiseen ja muita matkakertomuksia
Böll, Heinrich: Päiväkirja vihreältä saarelta
Canetti, Elias: Marrakesin ääniä
Cave, Nick: Balladi pahasta olosta
Chatwin, Bruce: Patagonia, Patagonia
Clement, Catherine: Theon matka
Flach, Jakob: Minestra : kiitos pyystä, parsasta ja porsaasta
Haahtela, John: Tähtikirkas, lumivalkea : romaani
Hartikainen, Marko & Hassinen, Jari: Moottoripyörällä maailman laidalle : halki Siperian Vladivostokiin ja takaisin       
Heinonen, Pirjo: Repullinen onnensiemeniä                           
Karjalainen, Elina: Reppurin tarinoita
Kerouac, Jack: Matkalla : alkuperäinen versio
Kettu, Katja: Matkanovelleja
Kiippa, Timo: Intiaaneja ja autiokaupunkeja : autolla läpi Amerikan           
Kosonen, Marco: Rock´n´Roll Suicide Bar. Lopun aikojen matkakirja
Kosonen, Petri J.: Hiljaa virtaa Mekong : matkakertomus
Känkänen, Juhani: Luppa ja Tattis                   
Laitinen, Jaakko: Kuolema Ulan Batorissa
Lampén, Erkki: Neljä retkeä läpi Suomen : kävellen, pyöräillen, hiihtäen, meloen
Lindberg., Pirkko: SOS Tuvalu
Moilanen, Aimo: Matka kesän kynnyksellä : romaani          
Nurminen, Helena: Savannin värit
Peltomaa, Marianne: Matka
Rommi, Satu: Kahvia ja Guruja
Rommi, Satu: Moottoripyörällä Himalajalle
Rämö, Matti: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin
Sebald, W. G.: Saturnuksen renkaat : pyhiinvaellus Englannissa
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot
Sjögren, Vivi-Ann: Meksikon-päiväkirja
Steinbeck, John: Oikutteleva bussi
Sterne, Lawrence: Sentimentaalinen matka
Stevenson, Robert Louis: Aasin kanssa matkalla Sevennien vuorimaalla
Tamm, Eric Enno: Suuri seikkailu Mannerheimin jäljillä
Terho, Mika: Ghana : kertomus
Terho, Mika: Niittyvilla-Pattaya all night long
Tuuri, Antti: Ameriikan raitilla : matkoja, muistoja                
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Varonen, Tumppi: Syökö kuningas makkaraa?
Virtanen, Rauli: Reissukirja : matkalla kaikissa maailman maissa
Ylimartimo, Anneli: Baikal, ystäväni : romaanimuotoinen matkakertomus Baikalilta

-Heidi Kuutti

perjantai 27. toukokuuta 2016

TET-harjoittelija esittäytyy

Moikka!

Olen Inkalilja ja olen reilun viikon päästä käynyt yhdeksännen luokan. Kohta on myös suoritettu kahden viikon mittainen TET-jakso, jonka ensimmäisen viikon vietin päiväkodissa ja toisen viikon Lumon kirjastossa. Tulin kirjastoon, koska pidän kirjoista ja lukemisesta ja ajattelin kirjaston olevan mukava työympäristö, mitä se olikin! 

Kirjastossa olen tutustunut uusien ihmisten lisäksi logistiikkahuoneeseen, hyllytykseen ja e-hetkeen.  Tykkäsin eniten hyllytyksestä. Siinä sai järjestellä kirjat oikeille paikoilleen ja aakkosetkin tuli käytyä läpi moneen kertaan. Kirjastossa oli kiva työskennellä, koska se on rauhallinen ja viihtyisä paikka. Myös henkilökunta on mukava ja ystävällinen. He ohjasivat ja perehdyttivät minut hyvin kirjaston arkeen ja tehtäviin. TET on ollut hauskaa vaihtelua normaalille koulunkäynnille ja se on sujunut ihan kivasti. Viikko on mennyt melko nopeasti, vaikka välillä tekemistä olisi voinut olla enemmänkin. Viihdyin kuitenkin hyvin ja luulen että jotain tuli myös opittua J Alla on myös suosittelemiani kirjoja – kannattaa lukea!

Terveisin Inkalilja

Kirjasuosituksia:

Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Brown, Dan: Da vinci -koodi
Franzen, Peter: Tumman veden päällä
Franzen, Peter: Samoilla silmillä
Gagnon, Michelle: Kukaan ei kaipaa sinua
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet
Rouhiainen, Elina: Kesytön
Sepetys, Ruta: Harmaata valoa
Simukka, Salla: Jäljellä
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
Tiainen, Marja-Leena: Poistui kotoaan

maanantai 23. toukokuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 11. Sarjakuvakirja





















Strömman, Kasper: Tallipiällikkö (WSOY, 2016)

Hans löytää autotallissaan asustavan tontun, joka kertoo olevansa Tallipiällikkö. Hänen vaimonsa Birgitta huomaa, että heidän olohuoneessaan asuu norsu. Heidän ystävällään Ilpolla on takapihallaan jyville perso puutarhatonttujen armeija, jotka munivat hänelle munia. 

Kirjan hahmot ovat kaikki hieman hämmentyneitä elämässään. Hans huomaa Tallipiällikön herättävän itsessään isällisiä tunteita. Hansin ja Birgitan suhde ajautuu kriisiin. Olohuoneen norsu päätyy töihin posliinikauppaan. Etanapostin postinjakaja Kusti joutuu pulaan, kun yritys myydään Ranskaan. 

Tarina sisältää hauskaa mielikuvilla leikittelyä ja mitä tahansa voi tapahtua. Piirrosjälki on yksinkertaista, mikä sopii hyvin käännerikkaaseen tarinaan. Kaiken kaikkiaan vuoden graafikko 2013 on tehnyt hihityttävän esikoissarjakuvakirjan. Absurdin huumorin ystävät, tätä ei kannata jättää väliin!

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä

Lisää sarjakuvakirjoja:

Ahonen, JP: Perkeros
Ahonen, Lauri & Ahonen, Jaakko: Pikku Närhi
B., David: Epileptikko
B., David: Incidents in the night.
Bá, Gabriel & Moon, Fábio: Daytripper
Clowes, Daniel: Ghost world
Gaiman, Neil et al.: Sandman deluxe, kirja yksi : Yösävelmiä ja alkusoittoja
Hukkanen, Sanna: Juuri
Is, Tanja et al. & Aromaa, Eekku et al.: Rauhan tiellä : antimilitaristisia sarjakuvia / On the way to peace : antimilitaristic comics
Kiitos Esteban : 2002-2010 (toim. Kasper Strömman)
Larcenet, Manu: Blast-sarja
Leka, Kaisa & Leka, Christoffer: Time after time
Louhi, Aino & Papu, Kaija: Kuvatus                   
Louhi, Aino & Papu, Kaija: Kuvatus3: sarjakuvapäiväkirja maaliskuusta 2010
Lust, Ulli: Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä
Mathieu, Marc-Antoine: Jumala itse
Meltio, Eeva: Pedot = animals
Miller, Frank: Sin city
Moore, Alan, Bissette, Steve & Totleben John: Rämeen olento
Morrison, Grant & Quitely, Frank: Teräsmies
Musturi, Tommi: Beating
Nimensivu, Reetta: Lempi ja rakkaus
Närhi, Kati: Seitsemäs vieras
Pedrosa, Cyril: Ekoloogiset
Ranta, Ville: Kyllä eikä ei
Rapi, Aapo: Tahvana
Rinta-Kanto, Joonas: Fok_It. 3                          
Sailamaa, Anna: Mehiläispesä = The beehive
Satrapi, marianne: Pistoja
Sattouf, Riad: Tulevaisuuden arabi 1: Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984)
Smith, Jeff: Luupäät
Snyder, Scott, Albuquerque, rafael & King, Stephen: Amerikan vampyyri
Spiegelman, Art: Maus : selviytyjän tarina
Strömman, Kasper: Tallipiällikkö
Thompson, Craig: Habibi
Tikkanen, Petteri: Black Peider
Tiwary, Vivek J., Robinson, Andrew C. & Baker, Kyle: Viides Beatle. Brian Epsteinin tarina
Vaalio, Kai: Zombailut. Tummaa paahtoa
Vaughan, Brian K. & Staples, Fiona: Saga
Vehniäinen, Jarkko: Kamala luonto. Parasta elämässä.

- Heidi Kuutti

maanantai 16. toukokuuta 2016

Kuukauden kirja: toukokuu

Tekijä: Sofi Oksanen
Kirja: Norma
Julkaisutiedot: Helsinki : Like, 2015
Sivumäärä: 303 s.
ISBN: 
978-952-01-1294-3

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.















Sofi Oksanen tunnetaan ennen kaikkea Viron lähihistorian kertojana. Norma on Oksasen uusi aluevaltaus, jossa sukelletaan dekkarielementtien kanssa jopa maagisen realismin syövereihin. Silti Norma on kaikkea muuta kuin dekkari, se on tarina nuoresta naisesta, joka yrittää selvittää äitinsä liikkeitä ja tekemisiä ennen tämän kuolemaa.

Kirja alkaa Norman äidin hautajaisista. Kampaajana toiminut Anita kuoli hyppäämällä metron alle Sörnäisissä. Valvontakameroiden mukaan kuolema on kiistattomasti itsemurha, mutta Norma ei pysty käsittämään äitinsä tekoa. Selvitellessään Anitan kuolemaa Norma törmää äitinsä vanhan ystävän sukulaisiin, jotka touhuavat hämärähommiaan hiusbisneksen varjoissa.

Normalla on myös oma salaisuutensa: hänen hiuksensa kasvavat metrin vuorokaudessa ja pystyy hiustensa avulla aistimaan ihmisten valheet sekä sairaudet. Ainoastaan Anita tiesi tyttärensä hiuksista, jotka aiheuttavan Normalle jatkuvaa salailun tarvetta ja häpeää. Norman hiukset ovat kuin eräänlainen sivuhahmo, joka on valmis puolustamaan omistajaansa vaaran hetkellä.

Kepeältä vaikuttavan hiusteemansa lisäksi Normassa käsitellään myös rikollista kohdunvuokrausbisnestä. Toisaalla nuoria naisia pidetään vankeina ja vauvantekokoneina rikkaille lapsettomille länsimaalaisille. Tuotot menevät naisten sijaan bisnestä pyörittäville miehille, jotka häikäilemättömästi varmistavat voittojen saamiset. Ihmiskauppa kietoutuu viattomalta tuntuvaan hiusalaan, jossa on omat eettiset ongelmansa.

”Norma oli kuvitellut, että asiakkaat olisivat kuin Planin kummit, jotka toivoivat kummilapsen lähettävän heille koulukuvia ja kirjeitä opiskelujen etenemisestä, ja tiesivät, mihin tarkoitukseen ja kenelle heidän rahansa menivät, mutta ei. Näille naisille heidän päähänsä liimattava tukka oli persoonatonta, kasvotonta hiusmassaa, eivätkä he halunneet tietää, kenelle se oli kuulunut ennen heitä. He eivät halunneet tietää, että joku muu oli niissä samoissa kutreissa rakastanut, raivonnut, toivonut, itkenyt ja unelmoinut, he olivat korkeintaan huolissaan täistä ja taudeista.”


Norma pitää tiukasti otteessaan, se on nopealukuinen ja viihdyttävä, mikä on hyvä kontrasti Oksasen raskaampiin teoksiin. Norma on kiinnostava hahmo, vaikkei kovin miellyttävä.

-Marjo Mannila

perjantai 13. toukokuuta 2016

#pojatkinlukee / vinkkejä yläkouluikäisille pojille



Edellisessä #pojatkinlukee -postauksessa listasimme vinkkejä alakouluikäisille pojille. Kirjavinkit olivat näytillä kirjastossa ja lähtivät lainaan sen verran vauhdilla että täydennystä täytyi tehdä useampaan otteeseen. Tällä kertaa vuorossa on kirjavinkkejä yläkouluikäisille pojille. Osaa kirjoista on vinkattu kevään aikana  Mikkolan ja Ruusuvuoren koulujen seiskaluokkalaisille sekä Korson koulun kasiluokkalaisille. Osan voit myös löytää lukudiplomista ensi syksynä.

tiistai 10. toukokuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 46. alle 18-vuotiaan suosittelema kirja


















Hunter, Erin: Villiin luontoon (Art House, 2009)

Sukupolvien ajan neljä villikissojen klaania on jakanut metsän soturiesi-isiensä asettamien lakien mukaisesti. Ukkosklaanin kissat ovat vakavassa vaarassa, ja uhkaava Varjoklaani kasvaa joka päivä voimakkaammaksi. Uljaita sotureita kuolee, ja jotkut kuolemat ovat salaperäisempiä kuin toiset. Keskelle tätä kuohuntaa ilmestyy tavallinen kotikissa nimeltä Ruska, joka voi osoittautua kaikkein urheimmaksi soturiksi.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Lisää alle 18-vuotiaiden suosittelemia kirjoja:

Brashares, Ann: Pajunkissat ja kasvun kesä
Cassidy, Cathy: Kirsikkasydän
Cast, P.C.: Merkitty
Clare, Cassandra: Luukaupunki
Collins, Suzanne: Nälkäpeli
Daugherty, C.J.: Yön valitut
Fitzpatrick, Becca: Langennut enkeli
Frank, Anne: Päiväkirja
Funke, Cornelia: Mustesydän
Funke, Cornelia: Rosvoruhtinas
Gibbs, Abigail: Illallinen vampyyrin kanssa
Gier, Kerstin: Lupaus
Gier, Kerstin: Rubiininpuna
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
Green, Sally: Puoliksi paha
Hallava, Anna: Sammakkoprinsessa
Härkönen,Anna-Lenna: Palele porvari ja muita kirjoituksia
Healy, AJ: Tommy Storm kutsu kaukaiselta planeetalta
Heffley, Greg: Neropatin päiväkirja
Hogan, Mary: Ihan kivat kasvot
Jovanovic, Rob: Richey Edwardsin jäljillä
Kay, Elizabeth: Rajalla
Kolu, Siri: Me Rosvolat ja ryöväriliitto
Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja
Loe, Erlend: Doppler
Marttinen, Tittamari: Tuulensuoja
Marttinen, Tittamari: Viivi ja pitkä kuuma kesä
Mlynowski, Sarah: Rintsikoita ja luudanvarsia
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho hurrikaani ja mysteeri Lontoossa
Noël, Alyson: Punaiset tulppaanit
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja kauhea makkara
Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari seikkailee
Pratchett, Terry: Viemärin valtias
Roth, Veronica: Outolintu
Rouhiainen, Elina: Kesytön
Rowling, J.K.: Harry Potter ja viisasten kivi
Sachar, Louis: Paahde
Sachar, Louis: Riskitekijä
Salmi, Veera: Puluboin ja Ponin kirja
Shepard, Sara: Kaivattu
Smale, Holly: Geek girl
Spungen, Deborah: Nancy
Stiefvater, Maggie: Väristys
Tammimaa, Essi: Noaidin tytär
Tiainen, Marja-Leena: Kahden maailman tyttö
Tiainen, Marja-Leena: Khao Lakin sydämet
Tolkien, J.R.R.R.: Taru sormusten herrasta
White, Kiersten: Paranormaali
Vuokko, Seppo: Lapin luonto-opas

- Marjo Mannila

maanantai 2. toukokuuta 2016

Helmet-lukuhaaste 2016: 47. Eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja





















Restrepo, Laura: Intohimon saari (Fabriikki kustannus, 2015)

Koralliriutta, samea laguuni, loputon meri ja kolmetoista palmua. Pieneltä atollilta keskeltä Tyyntä valtamerta pelastetaan vuonna 1917 joukko meksikolaisia naisia ja lapsia, jotka ovat selvinneet siellä yhdeksän vuotta, lopulta enää mustekalat, lokit ja kookokset ravintonaan. Itäisellä Tyynellä valtamerellä sijaitseva Clippertonin saari on merenkulun historian aikana ollut merirosvojen suojasatama, guanolouhos ja Meksikon armeijan tukikohta. Parhaimmillaan kuuden neliökilometrin atollilla oli 1900-luvun alussa satakunta asukasta. Sitten oikukas kohtalo, Meksikon sisällissota, ensimmäinen maailmansota ja vähiin käyvät sitruunat puuttuivat peliin.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Myös nämä kirjat ovat eteläamerikkalaisen kirjailijan kynästä:

Allende, Isabel: Auroran muotokuva
Amado, Jorge: Ilojen paratiisi
Andahazi, Federico: Hurskaat sisaret
Asturias, Miguel Angel: Herra presidentti
Bioy Casares, Adolfo: Morelin keksintö
Bojunga Nunes, Lygia: Seitsenlokeroinen laukku
Bolaño, Roberto: Chileläinen yösoitto
Borges, Jorge Luis: Kuvitteellisten olentojen kirja
Caicedo, Andrés: Eläköön rumba!
Carpentier, Alejo: Valaistujen vuosisata
Carvalho-Neto, Paulo de: Setäni Atahualpa
Chaviano, Daína: Ikuisen rakkauden saari
Coelho, Paulo: Pyhiinvaellus
Cortázar, Julio: Ruutuhyppelyä
Donoso, Jose: Tänä sunnuntaina
Escandón, Maria Amparo: Santitos: Esperanzan ihmeet
Esquivel, Laura: Pöytään ja vuoteeseen
Fuentes, Carlos: Lohikäärmeen pää
Galeano, Eduardo: Jalkapallo valossa ja varjossa
Garcia Márquez, Gabriel: Rakkautta koleran aikaan
Gutiérrez, Pedro Juan: Likainen Havanna-trilogia
Lispector, Clarica: Lähellä villiä sydäntä
Menéndez, Ana: Rakas Che
Mutis, Alvaro: Araucaiman kartano
Neruda, Pablo: Kapteenin laulut
Neuman, Andrés: Vuosisadan matkustaja
Oloixarac, Pola: Kesyttömät teoriat
Onetti, Juan Carlos: Sitten kun
Paz, Octavio: Aurinkokivi
Paz Soldán, Edmundo: Pakeneva joki
Puig, Manuel: Hämähäkkinaisen suudelma
Quiroga, Horacio: Viidakkotarinoita
Rulfo, Juan: Pedro Paramo
Sábato, Ernesto: Sankareista ja haudoista
Scorza, Manuel: Liikkumaton tanssi
Sepulveda, Luis: Vanha mies joka luki rakkausromaaneja
Serrano, Marcela: Näkemiin, pikku naiset
Valdes, Zoe: Arkipäivän mitättömyys
Vallejo, César: Trilce
Vargas Llosa, Mario: Paratiisi on nurkan takana

- Marjo Mannila

torstai 28. huhtikuuta 2016

Lukuviikon maratonjatkotarina

Lumon kirjasto osallistui Lukukeskuksen 18.-23.4.2016 järjestämään Lukuviikkoon monin eri tavoin. Yksi kirjaston tempauksista oli maratonjatkotarina - kirjaston asiakkaat saivat mahdollisuuden jatkaa yhteistä tarinaa lause kerrallaan.

Tässä Lukuviikolla syntynyt tarina:

Lämmin ja aurinkoinen kevätaamu valkeni Korsossa. Lumon lukiolaiset kirmasivat innoissaan opinahjoonsa. Jokin oli kuitenin pielessä. Jollakin se oli hylätty kemiankoe, mutta mikä ihme mahtoi painaa Annin mieltä? No Gladiaattori tietenkin. Hän kutsui Gladiaattoriksi, tietenkin vain ajatuksissaan, naapuriluokan Tomia, elämääkin suurempaa ihastustaan. 

Tomi oli ollut Annin rinnakkaisluokalla koko kouluajan. Silti Anni ei ollut koskaan jutellut hänen kansaan. Eikä uskalla vieläkään, vaikka haluaisi!

- Heidi Kuutti

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kuukauden kirja: huhtikuu


Tekijä: Suzanne Collins
Kirja: Nälkäpeli: Matkijanärhi
Alkuteos: Mockingjay
Julkaisutiedot: Helsinki : WSOY, 2010
Sivumäärä: 362 s.
ISBN: 978-951-0-35830-6 sid.


Saatavuustiedot Helmetistä täältä.













Matkijanärhi on kolmiosaisen nuorten kirjasarjan päätösosa. Se on tarina synkästä tulevaisuudesta. Maailmassa, jossa pieni turhamainen eliitti elää yltäkylläisyydessä samalla kun enemmistö kansasta kärsii jatkuvasta kurjuudesta ja nälästä, on vain ajan kysymys koska väki saa tarpeekseen ja nousee kapinaan. Jo kahdesta Nälkäpelistä selvinneestä Katniss Everdeenistä halutaan kapinan symboli, Matkijanärhi.

Lempeä ja aina luotettava Peeta, jonka kanssa Katniss on selviytynyt molemmista Nälkäpeleistä, on joutunut presidentti Snown vangiksi. Tulisieluisempi Katnissin metsästyskumppani Gale seisoo kuitenkin uskollisesti hänen rinnallaan Vyöhykkeellä 13. Iso osa kirjasta onkin sitä kuinka eksyksissä Katniss on tunteidensa kanssa. Mitä pitäisi tuntea leipuripoikaa kohtaan? Entä metsästäjäpoikaa? Iso osa kirjasta onkin tämän dilemman pohtimista.


Trilogia sai paljon julkisuutta ja siitä tehtiin elokuvasarjakin. Matkijanärhi jaettiin elokuvana kahteen osaan, joista ensimmäinen ilmestyi valkokankaalle 2014 ja viimeinen 2015. En ole nähnyt kahta viimeistä elokuvaa, mutta aikaisemmat elokuvat, Nälkäpeli (2012) ja Vihan liekit (2013), seurasivat uskollisesti esikuvaansa tarjoamatta mitään uutta. Matkijanärhen elokuvasovitukset seurannevat aikaisempien osien jalanjälkiä, jolloin elokuvat tulevat noudattamaan orjallisesti kirjan tapahtumia.

Matkijanärhen maailma sijoittuu tulevaisuuteen, mutta se tuntuu pääasiassa nykyaikaiselle maailmalle höystettynä joillain scifistisillä lisukkeilla. Surkeimmilla Vyöhykkeillä elämä tuntuu taantuneelle. Kansanparantajat käyttävät vielä luonnonantimia parantamiseen. Mitä vauraampi alue, sitä kehittyneempi teknologia. Ei siis ihme, että kaikki kulminoituu Capitoliin, pääkaupunkiin. Kehitys tuntuu keskittyneen lähinnä aseisiin ja kauneuteen, jotka ovat selvästi tärkeitä asioita capitolilaisille kun miettii kuinka suuresti he rakastavat itsensä muokkaamista ja Nälkäpeliä.

Katniss on perinteinen vastahakoinen sankari, joka ei tahdo ottaa kapinanjohtajan viittaa harteilleen. Minulle on mysteeri miksi Katniss on niin pidetty hahmo, sillä hän on itsekeskeisen kietoutunut omiin tunteisiinsa. Ongelmainen Katniss vuoroin mököttää, vuoroin kiukuttelee. On hyvin ymmärrettävää miksi tyttö on sekaisin, mutta moni muukin ihminen hänen ympärillään on samanlaisessa tilanteessa ja he pysyvät silti paljon paremmin kasassa. Yksi selitys tälle voi olla, että kyseessä on nuorten kirja ja kohderyhmän on helpompi samaistua tyttöön, jonka tunnetilat heittelevät laidasta laitaan.

Sankarittarena Katniss on heikko esitys, sillä hän on virran vietävänä kuin kaarnapursi. Tapahtumat kuljettavat häntä tilanteesta toiseen, mutta hän ei itse missään vaiheessa saa ohjaksia käsiinsä. Jopa kapinan päättyminen on loistava esimerkki tästä. Aina kun Katniss herää eloon, ja tulee niitä hetkiä jotka tekevät hänestä niin sanotusti Matkijanärhen, on ulkopuolinen tapahtuma antanut hänelle syyn toimia. Katniss harvemmin saa itse päätettyä tai aikaiseksi mitään. Matkijanärhen sivuhahmot ovat päähahmoaan paljon stabiilimpia, ymmärtäväisempiä ja toiminnallisempia. Omassa kurjuudessaan vellomisen sijaan he pyrkivät saamaan asioita tapahtumaan.

Kirjan juoni noudattaa aivan samaa polkua kuin aikaisemmatkin osat. Valmistelua (propagandavideot) seuraa Nälkäpeli (kapina) ja lopuksi on asioiden jälkipuinti. Valitettavasti Matkijanärhen jälkipuinti jätti kysymyksiä, esimerkiksi siitä mitä joidenkin sivuhahmojen elämässä tapahtuu? Kaikkein suurin juonellinen aukko oli se, että lähellä kirjanloppua tuotiin esiin juonellisesti merkittävän salaliiton mahdollisuus. Salaliittoasia unohdettiin ihan kokonaan ja sen sijaan keskityttiin Katnissin synkistelyyn.

Koko Matkijanärhen suurin kompastuskivi on sen teemojen väärä painotus. Olemme vihdoinkin päässeet kapinaan asti. Nyt pitäisi vaihtaa iso vaihde silmään ja mennä lujaa, mutta sen sijaan aikaa ja kuvailemista käytetään anteeksiantamattoman paljon propagandavideoiden tekemiseen, siihen mitä Katnissillä on niissä päällä ja hänen murjottamiseensa ja tunteidensa kanssa arpomiseen. Tämä kirja on ylistyslaulu angstille. Itse kapina ja hyökkäys Capitoliin jää sivuseikaksi. Se juostaan äkkiä läpi. Niin nopeasti, että minusta oleelliset hahmotkin tapetaan tökerösti sivuhuomautuksensa yhdellä lauseella.

Suzanne Collins osaa kirjoittaa. Hänen tekstinsä on helppolukuista ja sivut menevät nopeasti silloin kun tarinassa lopulta tapahtuu jotain. Katnissin ja Panemin tarina saa vihdoinkin tervetulleen päätöksen. Paljon asioita on tapahtunut ja vaikka maailma on edelleen synkkä, varsinkin Katnissin mieli, niin Matkijanärhen loppusanoma on, että toivoa on.

Uskon, että elokuvaversiot tästä kirjasarjasta sopivat paremmin niille, jotka pitävät toimintapainotteisemmasta tarinasta. Matkijanärheä voi suositella sellaiselle, joka on lukenut aikaisemmat osat, on tosifani tai on katsonut elokuvat ja tahtoo tietää paremmin mitä hahmot ajattelevat.   

Nälkäpeli-kirjat:
Nälkäpeli (The Hunger games, WSOY, 2008)
Vihan liekit (Catching fire, WSOY, 2009)
Matkijanärhi (Mockingjay, WSOY, 2010)

Nälkäpeli-elokuvat (DVD)
Nälkäpeli (2012)
Vihan liekit (2013)
Matkijanärhi osa 2 (2015)

Muut Suzanne Collinsin kirjat,
Alismaan tarinat-kirjasarja:
Ylismaan Gregor (Gregor the Overlander, WSOY, cop. 2013) 
Gregor ja Turman ennustus (Gregor and the prophecy of Bane, WSOY, cop. 2013)
Gregor ja Alismaan vitsaus (Gregor and the curse of the Warmbloods, WSOY, cop. 2014) 
Gregor ja salaisuuksien merkit (Gregor and the marks of secret, WSOY, cop. 2015) 
Gregor ja Rottien koodi (Gregor and the code of claw, WSOY, cop. 2016)


~Säde Ervasti

TET-harjoittelija esittäytyy

Hei kaikille!

Olen kahdeksannella luokalla ja suoritan parhaillaan viikon mittaista TET -harjoittelua. Tähän asti se on sujunut hyvin. Valitsin Lumon kirjaston työpaikaksi, koska pidän kirjoista, ja viihdyn hyllyjen välissä tiedosta pursuvien kirjojen ympäröimänä.

Kirjaston henkilökunta on todella ystävällinen ja ymmärtäväinen. He auttavat ja ohjaavat kirjaston töistä epätietoista opiskelijaa. Heiltä uskaltaa kysyä neuvoa tai pyytää apua. Myös kahvitauoilla vallitsee lempeä ilmapiiri.

Nyt olen ottanut varauksia vastaan ja hyllyttänyt palautettuja kirjoja. Hyllyttäminen tuntuu aluksi hankalalta, koska siinä joutuu miettimään monta kertaa aakkoset läpi. Olen myös poistanut tuplakirjoja hyllyistä, vaihtanut kirjojen kategorioita ilmaisevia tarroja ja auttanut lautapelien päällystämisessä. Kirjastossa on aina jotain tekemistä!

Työelämään tutustuminen Lumon kirjastossa on ollut aika kivaa ja opettavaista. Tutustuin uusiin ihmisiin, koneisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Olen myös iloinen siitä että saan jakaa mielipiteeni muiden kanssa tämän blogikirjoituksen kautta. Olen suositellut kirjoja Helmet–lukuhaasteeseen, joten kannattaa tarkastaa alle 18-vuotiaan suosittelemia kirjoja, sitten kun ne pääsevät haastehyllyyn. 

Terveisin, Alexandra