Kuukauden kirja: huhtikuu

Tekijä: Suzanne Collins
Kirja: Nälkäpeli: Matkijanärhi
Alkuteos: Mockingjay
Julkaisutiedot: Helsinki : WSOY, 2010
Sivumäärä: 362 s.
ISBN: 978-951-0-35830-6 sid.

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.

Matkijanärhi on kolmiosaisen nuorten kirjasarjan päätösosa. Se on tarina synkästä tulevaisuudesta. Maailmassa, jossa pieni turhamainen eliitti elää yltäkylläisyydessä samalla kun enemmistö kansasta kärsii jatkuvasta kurjuudesta ja nälästä, on vain ajan kysymys koska väki saa tarpeekseen ja nousee kapinaan. Jo kahdesta Nälkäpelistä selvinneestä Katniss Everdeenistä halutaan kapinan symboli, Matkijanärhi.

Lempeä ja aina luotettava Peeta, jonka kanssa Katniss on selviytynyt molemmista Nälkäpeleistä, on joutunut presidentti Snown vangiksi. Tulisieluisempi Katnissin metsästyskumppani Gale seisoo kuitenkin uskollisesti hänen rinnallaan Vyöhykkeellä 13. Iso osa kirjasta onkin sitä kuinka eksyksissä Katniss on tunteidensa kanssa. Mitä pitäisi tuntea leipuripoikaa kohtaan? Entä metsästäjäpoikaa? Iso osa kirjasta onkin tämän dilemman pohtimista.

Trilogia sai paljon julkisuutta ja siitä tehtiin elokuvasarjakin. Matkijanärhi jaettiin elokuvana kahteen osaan, joista ensimmäinen ilmestyi valkokankaalle 2014 ja viimeinen 2015. En ole nähnyt kahta viimeistä elokuvaa, mutta aikaisemmat elokuvat, Nälkäpeli (2012) ja Vihan liekit (2013), seurasivat uskollisesti esikuvaansa tarjoamatta mitään uutta. Matkijanärhen elokuvasovitukset seurannevat aikaisempien osien jalanjälkiä, jolloin elokuvat tulevat noudattamaan orjallisesti kirjan tapahtumia.

Matkijanärhen maailma sijoittuu tulevaisuuteen, mutta se tuntuu pääasiassa nykyaikaiselle maailmalle höystettynä joillain scifistisillä lisukkeilla. Surkeimmilla Vyöhykkeillä elämä tuntuu taantuneelle. Kansanparantajat käyttävät vielä luonnonantimia parantamiseen. Mitä vauraampi alue, sitä kehittyneempi teknologia. Ei siis ihme, että kaikki kulminoituu Capitoliin, pääkaupunkiin. Kehitys tuntuu keskittyneen lähinnä aseisiin ja kauneuteen, jotka ovat selvästi tärkeitä asioita capitolilaisille kun miettii kuinka suuresti he rakastavat itsensä muokkaamista ja Nälkäpeliä.

Katniss on perinteinen vastahakoinen sankari, joka ei tahdo ottaa kapinanjohtajan viittaa harteilleen. Minulle on mysteeri miksi Katniss on niin pidetty hahmo, sillä hän on itsekeskeisen kietoutunut omiin tunteisiinsa. Ongelmainen Katniss vuoroin mököttää, vuoroin kiukuttelee. On hyvin ymmärrettävää miksi tyttö on sekaisin, mutta moni muukin ihminen hänen ympärillään on samanlaisessa tilanteessa ja he pysyvät silti paljon paremmin kasassa. Yksi selitys tälle voi olla, että kyseessä on nuorten kirja ja kohderyhmän on helpompi samaistua tyttöön, jonka tunnetilat heittelevät laidasta laitaan.

Sankarittarena Katniss on heikko esitys, sillä hän on virran vietävänä kuin kaarnapursi. Tapahtumat kuljettavat häntä tilanteesta toiseen, mutta hän ei itse missään vaiheessa saa ohjaksia käsiinsä. Jopa kapinan päättyminen on loistava esimerkki tästä. Aina kun Katniss herää eloon, ja tulee niitä hetkiä jotka tekevät hänestä niin sanotusti Matkijanärhen, on ulkopuolinen tapahtuma antanut hänelle syyn toimia. Katniss harvemmin saa itse päätettyä tai aikaiseksi mitään. Matkijanärhen sivuhahmot ovat päähahmoaan paljon stabiilimpia, ymmärtäväisempiä ja toiminnallisempia. Omassa kurjuudessaan vellomisen sijaan he pyrkivät saamaan asioita tapahtumaan.

Kirjan juoni noudattaa aivan samaa polkua kuin aikaisemmatkin osat. Valmistelua (propagandavideot) seuraa Nälkäpeli (kapina) ja lopuksi on asioiden jälkipuinti. Valitettavasti Matkijanärhen jälkipuinti jätti kysymyksiä, esimerkiksi siitä mitä joidenkin sivuhahmojen elämässä tapahtuu? Kaikkein suurin juonellinen aukko oli se, että lähellä kirjanloppua tuotiin esiin juonellisesti merkittävän salaliiton mahdollisuus. Salaliittoasia unohdettiin ihan kokonaan ja sen sijaan keskityttiin Katnissin synkistelyyn.

Koko Matkijanärhen suurin kompastuskivi on sen teemojen väärä painotus. Olemme vihdoinkin päässeet kapinaan asti. Nyt pitäisi vaihtaa iso vaihde silmään ja mennä lujaa, mutta sen sijaan aikaa ja kuvailemista käytetään anteeksiantamattoman paljon propagandavideoiden tekemiseen, siihen mitä Katnissillä on niissä päällä ja hänen murjottamiseensa ja tunteidensa kanssa arpomiseen. Tämä kirja on ylistyslaulu angstille. Itse kapina ja hyökkäys Capitoliin jää sivuseikaksi. Se juostaan äkkiä läpi. Niin nopeasti, että minusta oleelliset hahmotkin tapetaan tökerösti sivuhuomautuksensa yhdellä lauseella.

Suzanne Collins osaa kirjoittaa. Hänen tekstinsä on helppolukuista ja sivut menevät nopeasti silloin kun tarinassa lopulta tapahtuu jotain. Katnissin ja Panemin tarina saa vihdoinkin tervetulleen päätöksen. Paljon asioita on tapahtunut ja vaikka maailma on edelleen synkkä, varsinkin Katnissin mieli, niin Matkijanärhen loppusanoma on, että toivoa on.

Uskon, että elokuvaversiot tästä kirjasarjasta sopivat paremmin niille, jotka pitävät toimintapainotteisemmasta tarinasta. Matkijanärheä voi suositella sellaiselle, joka on lukenut aikaisemmat osat, on tosifani tai on katsonut elokuvat ja tahtoo tietää paremmin mitä hahmot ajattelevat.   

Nälkäpeli-kirjat:

Nälkäpeli (The Hunger games, WSOY, 2008)

Vihan liekit (Catching fire, WSOY, 2009)

Matkijanärhi (Mockingjay, WSOY, 2010)

Nälkäpeli-elokuvat (DVD)

Nälkäpeli (2012)

Vihan liekit (2013)

Matkijanärhi osa 1 (2014) 

Matkijanärhi osa 2 (2015)

Muut Suzanne Collinsin kirjat,

Alismaan tarinat-kirjasarja:

Ylismaan Gregor (Gregor the Overlander, WSOY, cop. 2013) 

Gregor ja Turman ennustus (Gregor and the prophecy of Bane, WSOY, cop. 2013)

Gregor ja Alismaan vitsaus (Gregor and the curse of the Warmbloods, WSOY, cop. 2014) 

Gregor ja salaisuuksien merkit (Gregor and the marks of secret, WSOY, cop. 2015) 

Gregor ja Rottien koodi (Gregor and the code of claw, WSOY, cop. 2016)

~Säde Ervasti

TET-harjoittelija esittäytyy

Hei kaikille!

Olen kahdeksannella luokalla ja suoritan parhaillaan viikon mittaista TET -harjoittelua. Tähän asti se on sujunut hyvin. Valitsin Lumon kirjaston työpaikaksi, koska pidän kirjoista, ja viihdyn hyllyjen välissä tiedosta pursuvien kirjojen ympäröimänä.

Kirjaston henkilökunta on todella ystävällinen ja ymmärtäväinen. He auttavat ja ohjaavat kirjaston töistä epätietoista opiskelijaa. Heiltä uskaltaa kysyä neuvoa tai pyytää apua. Myös kahvitauoilla vallitsee lempeä ilmapiiri.

Nyt olen ottanut varauksia vastaan ja hyllyttänyt palautettuja kirjoja. Hyllyttäminen tuntuu aluksi hankalalta, koska siinä joutuu miettimään monta kertaa aakkoset läpi. Olen myös poistanut tuplakirjoja hyllyistä, vaihtanut kirjojen kategorioita ilmaisevia tarroja ja auttanut lautapelien päällystämisessä. Kirjastossa on aina jotain tekemistä!

Työelämään tutustuminen Lumon kirjastossa on ollut aika kivaa ja opettavaista. Tutustuin uusiin ihmisiin, koneisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Olen myös iloinen siitä että saan jakaa mielipiteeni muiden kanssa tämän blogikirjoituksen kautta. Olen suositellut kirjoja Helmet–lukuhaasteeseen, joten kannattaa tarkastaa alle 18-vuotiaan suosittelemia kirjoja, sitten kun ne pääsevät haastehyllyyn. 

Terveisin, Alexandra

#pojatkinlukee / vinkkejä alakouluikäisille pojille

Lukukeskuksen raportin mukaan suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidon välinen ero kasvaa vuodesta toiseen. Suomalaispojat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta. PISA 2012 -tutkimuksen mukaan 9. luokalla tytöt ovat puolitoista vuotta poikia edellä lukutaidossa, ero alkaa syntyä jo alakoulussa.

Raportissa todetaan, että heikoista lukijoista neljä viidesosaa on poikia. He eivät selviydy nykymaailman työelämästä ja koulutuksesta. Aikuisväestössä tällaista sukupuolieroa ei ole havaittavissa, joten poikien syrjäytyminen on uusi ilmiö johon on puututtava.

#pojatkinlukee on pääasiassa somessa pyörivä kampanja, jonka tarkoituksena on edistää poikien ja nuorten miesten lukemista. Idean isä on Mikko Toiviainen, joka bloggaa muun muassa kirjoista, musiikista, elokuvista, tv-sarjoista ja somesta Kalenterikarju-blogissaan. 

#pojatkinlukee muualla somessa:

Facebook 

Instagram

Twitter

Kuka tahansa voi osallistua kampanjaan blogipostauksilla, imstagram-kuvilla, Twitter-päivityksillä, Facebook-statuksilla sekä kirjavinkkauksilla. Lumon kirjaston kirjavinkkarit Maija ja Marjo ovat koonneet omia suosituslistojaan pojille ja nuorille miehille, tässä ensimmäisessä blogipostauksessa vinkkilista alakoululaisille.

HelMet-lukuhaaste 2016: 35: Kirjassa ollaan avaruudessa

Harstad, Johan: Darlah: 172 tuntia Kuussa (Karisto, 2012)

NASA aikoo palata Kuuhun yli 40 vuoden jälkeen ja järjestää sen kunniaksi maailmanlaajuisen kilpailun, jossa kolme onnekasta nuorta pääsee mukaan matkalle. Voittajiksi valikoituvat norjalainen Mia, japanilainen Midori sekä ranskalainen Antoine. Samaan aikaan entinen astronautti seuraa matkan uutisointia kauhistuneena, sillä Kuuhun ei missään nimessä pitäisi palata! Lopulta Kuu näyttää visusti vaietun, vaarallisen pimeän puolensa.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näissä kirjoissa ollaan avaruudessa:

Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille

Asimov, Isaac: Säätiö

Asimov, Isaac: Säätiö ja Imperiumi

Banks, Iain M.: Algebraisti

Clarke, Arthur C: Avaruusseikkailu 2001

Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu

Cyrano de Bergerac, Savinien de: Matka Kuuhun

Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt: nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta

Gallego Garcia, Laura: Vastarinta

Granit, Rainer: Lähtölasku 47

Harttunen, Hannu: Matkalla avaruuteen: avaruustutkimuksen historia ja tekniikka

Healy, A.J: Tommy Storm: Kutsu kaukaiselta planeetalta

Herbert, Frank: Dyyni

Hotakainen, Markus: Mars

Hotakainen, Markus: Onko siellä ketään: Avaruuden älyä etsimässä

Hotakainen, Markus: Tähtitaivas

Laurinsalo, Tommi: Kuu taivaalta

Le Guinn, Ursula: Rocannonin maailma

Mäkelä, J. Pekka: Alshain

Mäkinen, Jari: Avaruuslentäjän käsikirja; astronautiikan aakkoset

Näsälä, Matti: Alais

Oja, Heikki: Aurinkokunta uusiksi

Pratchett, Terry: Posti kulkee

Rajaniemi, Hannu: Kvanttivaras

Revis, Beth: Matka alkaa

Roberts, A3R: Tähtien sotta

Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys

Saint-Exupery, Antoine de: Pikku Prinssi

VanderMeer, Jeff: Hävitys

Weir, Andy: Yksin Marsissa

Weis, Margaret: Kadotettu kuningas

West, Tracey: Kadonneet kloonisotilaat

- Marjo Mannila

Kuukauden kirja: maaliskuu

Tekijä: Morrison, Toni

Kirja: Luoja lasta auttakoon

Alkuteos: God Help the Child

Julkaisutiedot: Helsinki : Tammi, 2016

Sivumäärä: 180 s.

ISBN: 978-951-31-8758-3 sid.

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.

Toni Morrison tunnetaan kirjailijana, joka kuvaa teoksissaan mustien naisten elämää Yhdysvalloissa nostaen rotukysymyksiä vahvasti esille. Vuonna 1993 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Luoja lasta auttakoon on Morrisonin yhdestoista romaani.

Kirjan alussa Sweetness-äidille syntyy tytär:

”Tyttö oli niin musta että oikein pelotti. Yönmusta, sudaninmusta. Mulla on vaalea iho ja hyvä tukka, olen sitä tyyppiä mitä meikäläiset nimittää keltaiseksi mustaksi, ja samanlainen on Lula Annin isäkin. Ei meidän suvussa kukaan ole likimainkaan tytön värinen.”

Sweetness ei voi sietää tytärtään saati koskettaa tätä, niin syvästi häpeissään hän on tyttärensä ulkonäöstä. Kaiken lisäksi Lula Annin isä lähtee vauvan synnyttyä, mistä Sweetness syyttää tytärtään. Tytär, Lula Ann, joutuu kasvamaan häveten ulkomuotoaan ja äitinsä mielivaltaisen käytöksen uhrina, ilman hellyyttä ja kosketusta. Äitinsä hyväksyntää hakien pieni Lula Ann päätyy ratkaisuun, joka tuhoaa toisen ihmisen elämän ja josta koituvaa syyllisyyttä hän joutuu kantamaan aikuisuuteen asti. Tämä erehdys on alkusysäys monille kirjan tapahtumista.

Aikuinen Lula Ann, joka sittemmin on nimennyt itsensä uudelleen Brideksi, on urallaan menestynyt, rikas ja ulkonäöltään kaikkien ihailema. Bride pitää itseään selviytyjänä, mutta hänen itseluottamuksensa perustuu hyvin pinnallisiin asioihin. Näennäinen itsevarmuus alkaa murentua ja tukahdutetut tunteet pyrkivät esiin, kun Briden miesystävä jättää hänet. Siitä alkaa tapahtumien vyöry, jonka myötä Briden on kohdattava lapsuutensa traumat.

Kirja on sujuvaa, helppolukuista tekstiä ja se imaisi jo alkusivuilla täysin mukaansa. Kaikkea ei paljasteta heti, vaan Morrison avaa lukijalle vähä vähältä henkilöhahmojen taustoja ja heidän käyttäytymisensä motiiveja. Vaikka Bride on kirjan keskushahmo, tapahtumia seurataan myös muiden henkilöiden näkökulmasta. Usean kertojan taktiikka on onnistunut ja lukija pääsee sen ansiosta paremmin selville eri henkilöhahmojen ajatuksista ja motiiveista. Morrison onnistuu myös säilyttämään kokonaisuuden eheänä alusta loppuun saakka.

Luoja lasta auttakoon on kerronnaltaan varsinkin aluksi näennäisen kevyttä tekstiä, mutta sen sisältö on kaikkea muuta: kirja käsittelee raskaita, jopa vastenmielisiä teemoja. Tarinassa lasten suhteet vanhempiinsa ovat vaikeita ja syyttävä sormi osoittaa kerta toisensa jälkeen aikuisia, jotka laiminlyövät, kaltoinkohtelevat ja hyväksikäyttävät lapsia eri tavoin. Kirjan kertojahahmot ovat lähes kaikki kokeneet kovia lapsuudessaan ja kukin käsittelee traumojaan omalla tavallaan. Mitä pidemmälle kirjassa etenee, sitä vastenmielisempiä asioita lukijan eteen tuodaan. Voisi ehkä sanoa, että kirjaa ei voi suositella kaikkein herkimmille, vaikka kauheuksilla ei mässäilläkään. Teos on selvästi Morrisonin muistutus siitä, kuinka lapsuuden kokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Kirjan lohdullinen sanoma on kuitenkin se, että kohdattuaan traumansa ihminen voi itse ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa elämänsä suuntaa.

- Heidi Kuutti

HelMet-lukuhaaste 2016: 20: Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan

Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Ennen päivänlaskua ei voi on  kaunis kertomus, joka tuo fantasiaelementtejä nykyajan Tampereelle. Kirjan maailmassa peikot eivät ole satuolentoja, vaan virallisesti tunnustettu eläinlaji. Kolmekymppinen Enkeliksi kutsuttu päähenkilö Mikael löytää kotinsa pihalta peikonpoikasen, eikä voi vastustaa kiusausta ottaa tätä mukaan kotiinsa. Kirja on rakenteeltaan jaettu eri kertojien näkökulmista esitettyihin pätkiin, joiden lisäksi seasta löytyy peikkohin viittaavia katkelmia runoista, kauno- ja tietokirjoista sekä nettisivuista. Tärkeänä teemana on myös ihmisten väliset valtasuhteet.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näiden kirjojen nimet viittaavat vuorokaudenaikoihin.

Adler, Elizabeth: Malibun yöt

Atkinson, Kate: Ihan tavallisena päivänä

Burroughs, William S.: Punaisen yön kaupungit

Camilleri, Andrea: Yön tuoksu

Cookson, Catherine: Yötaivas ja sarastus

Didierlaurent, Jeal-Paul: Lukija aamujunassa

Ellis, Bret Easton: Kalliit yöt

Ellroy, James: Yön syli

Eriksson, Kjell: Yökehrääjä

Franck, Julia: Keskipäivän haltija

Hietamies, Eve: Tarhapäivä

Honkasalo, Laura: Perillä kello kuusi

Hämeen-Anttila, Virpi: Yön sydän on jäätä

Irwin, Robin: Tuhannen ja yhden yön painajainen

Jaatinen, Heidi: Kaksi viatonta päivää

Kettu, Katja: Yöperhonen

Lehtolainen, Leena: Viimeinen kesäyö

Loe, Erlend: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa

Lotz, Sarah: Neljäs päivä

Lähteenmäki, Laura: Ikkunat yöhön

Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin

Meri, Veijo: Yhden yön tarinat

Moravia, Alberto: Keskipäivän aave

Murong Xuecun: Unohda minut tänä yönä, Chengdu

Myllymäki, Arvo: Vihan ja rakkauden päivät

Nicholls, David: Sinä päivänä

Nummi, Markus: Karkkipäivä

Oz, Amos: Älä kysy yöltä

Pratchett, Terry: Yövartiosto

Pättikangas, Eira: Kuinka monta iltaa

Pääskynen, Markku: Vihan päivä

Roberts, Nora: Keskipäivän polte

Roberts, Nora: Pedon yö

Ruge, Eugen: Vähenevän valon aikaan

Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät

Saisio, Pirkko: Betoniyö       

Tokarczuk, Olga: Päivän talo, yön talo

Westö, Kjell: Älä käy yöhön yksin

Vigan, Delphine de: Yötä ei voi vastustaa 

- Marjo Mannila

HelMet-lukuhaaste 2016: 23: Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja

Ebershoff, David: Tanskalainen tyttö (Otava, 2000)

Tanskalainen tyttö kertoo vuosisadan alussa eläneen transsukupuolisen Einar Wegenerin tarinan, jolle tehtiin yksi maailman ensimmäisistä sukupuolenkorjausleikkauksista. Pieni Lili Elbe oli elänyt Einarin sisällä vuosikausia, mutta vasta vuonna 1925 hän ilmestyi Einarin ja tämän vaimon Gretan elämään. Einar ja Lili eivät voi elää rinnakkain, joten tarvitaan vaikeita päätöksiä joita Greta on tukemassa. Vaikka romaani pohjautuukin todellisiin henkilöihin, on se suureksi osaksi kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Hän on käyttänyt teoksessaan lähteinä muun muassa Lilin päiväkirjamerkintöjä.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös nämä kirjat kertovat oman alansa pioneerinaisista:

Ahmed, Azi: World´s apart: a muslin girl in the SAS

Barth, Reinhard: Historian suurnaiset

Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi: taistelu vapaudesta

Bhutto, Benazir: Idän tytär: omaelämänkerta

Chang, Jung: Kiinan viimeinen keisarinna

Clinton, Hillary Rodham: Tahdon voimalla

Collins, Laura: Kate Moss: the Complete Picture

Cooney, Kara:  The woman who would be King : Hatshepsut's rise to power in Ancient Egypt

De Stefano, Cristina: Oriana Fallaci: nainen ristitulessa

Ebadi, Shirin: Iran awakening : from prison to peace prize

Echols, Alice: Janis oplin: paratiisin arvet

Frank, Catherine: Indira : the life of the Indira Nehru Gandhi

Gbowee, Leymah: Meissä on voimaa: liberialaisesta kansalaisaktivistista Nobel-voittajaksi

Hirdman, Yvonne: Det tänkande hjärtat: boken om Alva Myrdal

Jackson, Sophie: Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch

Jameson, Jenna: Erotiikan ammattilainen: seksitähden päiväkirja

Johnson Sirleaf, Ellen: Tästä tytöstä tulee vielä jotakin: Liberian presidentin elämä

Johnstone, Paul: Patti Smith: Rck´n´roll nigger

Jäätteenmäki, Anneli: Sillanrakentaja

Karjalainen, Tuula: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta

Katainen, Elina (toim.):  Oma pöytä: naiset historiankirjoittajina Suomessa

Konttinen, Riitta: Naistaiteilijat Suomessa: keskiajalta modernismin murrokseen

Lehtilä, Hannu: Tarja Halonen: Paremman maailman puolesta

Maathai, Wangari Muta: Taipumaton

Maijala, Minna: Herkkä, hellä hehkuvainen: Minna Canth

McDonald, Deborah: A very dangerous woman : the lives, loves and lies of Russia's most seductive spy

Menchú, Rogoberta: Crossing Borders

Mendelsohn, Jane: Minä olin Amelia Earhart

Miller, Stephen: Smart Blonde: Dolly Parton

Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret: oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen

Parkkinen, Marja-Leena: Love Armi: Armi Ratian henkilökuva

Quinn, Susan: Marie Curie: elämä

Ritz, David: Respect: the life of Aretha Franklin

Salmela-Järvinen, Martta:  Miina Sillanpää: legenda jo eläessään

Saloniemi, Marjo-Riitta (toim.): Piiasta päättäjäksi: naisten äänioikeus 100 vuotta

Setälä, Päivi: Keskiajan nainen

Sjöberg, Agnes Hildegard: Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti

Storr, Robert: Louise Bourgeois

Suhola, Aino: Riitta Uosukainen: punainen vaate

Vesikallio, Johanna: Lillan: Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä

Wuolijoki, Hella: Enkä ollut vanki : Tuokiokuvia vankilasta

Wägner, Elin: Selma Lagerlöf: elämäkerta

Yousafzai, Malala: Minä olen Malala: koulututtö, jonka Taliban yritti vaimentaa

- Marjo Mannila

TET-harjoittelija esittäytyy

Hellurei!

Olen Helena, yhdeksäsluokkalainen keltanokka ja tutustuin työelämään Lumon kirjastossa. Hiihtolomalla univelkojen poisnukkumisen jälkeen lähdin innolla töihin kirjastoon ja odotin opettavaista työharjoittelujaksoa.

 Kirjastossa tehtäviini kuului hyllyjen välissä hääräily ja aakkosten uudelleenoppiminen, sekä logistiikkahuoneessa päivystäminen. Tutustuin erilaisiin ryhmiin kuten e-hetkeen ja helmet-opastukseen, joissa molemmissa sain vastuuta ihmisten auttamisessa. Roikuin ensimmäisen päivän työntekijöissä opastusta kaivaten, mutta hieman myöhemmin itsenäistyin ja työ alkoi sujua vähintäänkin niin kuin Suomen mestarilla.  Itse pidin eniten siitä kun sai arvata mihin laatikkoon palautushihnalla oleva kirjakappale tippuu Olin useimmiten väärässä. Jos ollaan totisia, pidin lasten opastamisesta ja kirjojen poistamisesta kirjaston valikoimasta. Sain myös tehtäväkseni suositella kirjoja Helmet-lukuhaasteeseen, kannattaa silmäillä alle 18-vuotiaan suosittelemia teoksia, silloin kun ne haastehyllyyn löytävät.

Yhteistyö sujui mainiosti muiden työntekijöiden kanssa ja sain huomata, että kysymykset saavat liittyä myös johonkin muuhun aiheeseen kuin kirjastoon. Minut perehdytettiin tehtäviin hyvin ja uskalsin myös kysyä asioita uudestaan. Hetkiä, joissa ei ollut mitään tekemistä, oli mielestäni liikaa, vaikka koitin olla oma-aloitteinen.

TET-jakson suorittaminen Lumon kirjastossa takasi sen, että mielelläni olisin vanhempana  jonkinlainen asiakaspalvelija ja olla ammatissa jossa saa paljon aikaiseksi.

Kiitos kaikista tärkeistä työkokemuksista, joita olen kirjastossa saanut! Kirjasto ja kirjat ovat hienoja asioita, joten pitäkää huoli siitä, että kirjoja luetaan tulevaisuudessakin kansimuodossa :-) 

Terveisin Helena

HelMet-lukuhaaste 2016: 13: Kirjan nimi on kysymys

Pearson, Mary E.: Kuka on Jenna Fox? (WSOY, 2010)

17-vuotias Jenna herää vuoden kestäneestä koomasta ja aloittaa toipumisensa auto-onnettomuuden jälkeen. Jenna ei muista mitään ajalta ennen kolaria, joten hän joutuu herättelemään muistiaan vanhempiensa kuvaamien kotivideoiden avulla. Vähitellen Jennan muisti alkaa palailla, ja muistojen mukana tulevat kysymykset joihin kukaan ei halua vastata. Kirja herättää mielenkiintoisia ajatuksia teknologian ja lääketieteen kehityksestä sekä ihmisyyden rajoista.

Katso kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näiden kirjojen nimi on kysymys:

Ahern, Cecelia: Mitä huominen tuo tullessaan

Arvas, Paula (toim.): Miten rikoskirjani ovat syntyneet
Astikainen, Tomi: Miten elää ilman rahaa

Autere, Terttu: Kuka murhasikaan rouva Holmin?

Bang, Perben: Mikä tästä meni?: eläinten jäljillä

Bayard, Pierre: Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut
Blåfield, Ville: Kuka hullu haluaa poliitikoksi?

Brown, Derren: Miten mieltä hallitaan

Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta

Catozzella, Giuseppe: Et kai vain pelkää?

Clark, Mary Higgins: Missä olet nyt?

Cornwell, Patricia: Mitä jäljelle jää
Dahl, Roald: Kuka pelkää noitia

Dahlgren, Eva F.: Mihin kadotin itseni?

Dörrie, Doris: Mitäs nyt tehdään?

Gilbet, Elizabeth: Tahdonko?: Kuinka päädyin naimisiin

Hammond, Richard: Mikä ihmeen voima?

Hjelm, Titius (toim.): Mitä wicca on?
Holst, Hann-Vibeke: Mitä he toisilleen tekivät

Hotakainen,Markus: Onko siellä ketään: avaruuden älyä etsimässä

Issakainen, Skari: Mistä pilvet puhuvat

Jalonen, Riitta: Kuka sinut omistaa

Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään?

Jansson, Tove: Kuka lohduttaisi Nyytiä?

Järvelä, Jari: Mistä on mustat tytöt tehty?

Lander, Leena: Kuka vartijoita vartioi

Lehtolainen, Leena: Minne tytöt kadonneet

Mörö, Mari: Miten puhua naiselle

Nemeschansky, Ann-Monica: Mitä pahaa on pilvilinnoissa

Niemi, Marjo: Miten niin valo

Peltomaa, Tuija: Mitä arvoksi antiikille, taiteelle ja vanhoille tavaroille

Semple, Maria: Missä olet Bernadette?
Sheldrake, Robert: Miksi koirasi tietää milloin olet tulossa kotiin

Tamminen, Petri: Mitä onni on

Waltari, Mika: Kuka murhasi rouva Skorfin?

Viitala, Jussi: Miten maailma loppuu?

- Marjo Mannila

Kuukauden kirja: helmikuu

Tekijä: Weir, Andy
Kirja: Yksin Marsissa
Alkuteos: The Martian
Julkaisutiedot: Helsinki: Into, 2015
Sivumäärä: 387 s.
ISBN: 978-952-264-438-1

Saatavuustiedot HelMetistä täältä.










Scifi-kirjallisuus ei tavallisesti kuulu suuriin suosikkeihini, joten suhtauduin aluksi tähän kirjaan hieman varauksella. Kollegani kuitenkin hehkuttivat jo ennen suomennosta tämän olevan vuoden (2015) parhaimpia kirjoja, joten luotin heidän makuunsa ja tartuin kirjaan. Onneksi!

Yksin Marsissa -romaanin tarina on varmasti tuttu jos on yhtään seurannut kirja- ja elokuvauutisia viime vuoden puolella. Vuonna 2035 astronauttien ryhmä on suorittamassa Marsissa Ares III -tehtävää, kun hiekkamyrsky pakottaa ryhmän paluumatkalle. Mark Watney joutuu myrskyn aikana onnettomuuteen ja hänen oletetaan kuolleen. Muun ryhmän palatessa takaisin Maahan Mark yrittää selviytyä yksin punaisella planeetalla.

Resursseja on mitoitettu kuudelle hengelle, mutta ruokaa ja vettä ei ole riittävästi siihen asti kun seuraava ryhmä saapuu Marsiin. Onneksi Markilla on kasvitieteilijän koulutus ja mukanaan siemeniä. Hän rakentaa eräänlaisen kasvihuoneen ja saakin kasvatettua itselleen perunoita. Niitä hän syökin ihan kyllästymiseen asti, sillä pelastajia voi joutua odottelemaan vuosikausia. Kaikki ei kuitenkaan suju ilman ongelmia, ja kun yksi ratkaistaan niin seuraava odotteleekin jo vuoroaan.

Marsissa ollessaan Mark turvautuu insinöörintaitoihinsa sekä huumoriin, jota viljelläänkin kirjassa runsain määrin. Hän on hieman Ihmemies MacGywer-tyyppinen hahmo, joka kekseliäisyytensä voimin selviää monista Marsin hengenvaarallisista tilanteista. Lukija saa jännittää koko ajan Markin puolesta, voiko hän tosiaan selvitä Marsista pois hengissä? Lukijaa ei aliarvoida, mutta tekniset puolet selitetään sen verran hyvin ettei jää hölmöä oloa vaikkei niitä aivan täysin ymmärtäisikään. 

Kirjaan pohjautuva elokuva sai ensi-iltansa syksyllä 2015 ja sen pääosassa nähdään Matt Damon.

- Marjo Mannila

HelMet-lukuhaaste 2016: "3. Kirjassa rakastutaan"

Segal, Erich: Love Story (Tammi, 2010)

"Mitä voi sanoa kaksikymmentäviisivuotiaasta tytöstä joka on kuollut?
Että hän oli kaunis. Ja älykäs. Että hän rakasti Mozartia ja Bachia. Ja Beatleseja. Ja minua." 

Näillä sanoilla alkaa Love Story, jonka elokuvaversio on kirjaa tunnetumpi. Kirja on köyhän Jenny Cavillerin ja kultalusikka suussa syntyneen Oliver Barrett IV:n rakkaustarina, joka käsittelee myös luokkaeroja, kuolemaa ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita. Raskaista aiheistaan huolimatta se on kepeää luettavaa, eikä vähiten reilun 150 sivun pituutensa vuoksi.

Katso kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Näissäkin kirjoissa rakastutaan:

Andersson, Lena: Omavaltaista menettelyä

Barreau, Nicholas: Pieni elokuvateatteri Pariisissa

Chase, Emma: Taklattu

Cookson, Catherine: Yötaivas ja sarastus

De Bernieres, Louis: Kapteeni Corellin mandoliini

Dumas, Alexandre: Kamelianainen

Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette

Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja

Fielding, Helen: Bridget Jones: elämäni sinkkuna

Forster, E M. : Italialainen avioliitto

Fortier, Anne: Julian rakkaus

Gabaldon, Diana: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin 1: Rakkaus

Gavalda, Anna: Lohduttaja

Helprin, Mark: Talvinen tarina

Ingemarsson, Kajsa: Keltaisten sitruunoiden ravintola

Kinsella, Sophie: Soitellaan, soitellaan!

Leinonen, Anne: Rautasydän

Nicholls, David: Sinä päivänä

Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua

Pancol, Katherine: Kilpikonnien hidas valssi

Roberts, Nora: Avaimet onneen

Roberts, Nora: Tulen sylissä

Räsänen, Aino: Soita minulle, Helena

Sanderson, Catherine: Petite Anglaise

Shields, Carol: Rakkauden tasavalta

Spark, Nicholas: Haikein terveisin

Stiefvater, Maggie: Väristys

Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu

- Marjo Mannila