Kesätyöntekijä esittäytyy

Hei!

Olen Melissa ja ensimmäistä kertaa kirjastossa kesätyöntekijänä.
Lumon kirjasto oli kuitenkin minulle tuttu, sillä olin täällä viime syksynä työharjoittelun kautta.
Opiskelen graafista suunnittelua Vantaan Variassa.

Mielestäni kirjasto on mukava paikka niin työntekijöille kuin asiakkaillekkin.
Kuukausi tosin tuntui todella lyhyeltä ajalta, kerkesin kuitenkin tutustumaan asiakaspalveluun, varausten käsittelyyn ja hyllyttämiseen.
Tein myös muutamat mainokset kirjastoon.

Hyllyjen välissä pyörimisen ansiosta löytyi paljon luettavaa ja olen innostunut lukemaan enemmän.

Hyvää syksyn odotusta kaikille!

Helmet-lukuhaaste 2016: 31. Olympialaisista kertova kirja

Erola, Lasse: Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna, 2014)

Olympialaisten historia on täynnä värikkäitä sattumia. Mahtavien urheilusuoritusten taustalta ei puutuu dramatiikkaa tai uskomattomalta kuulostavia tarinoita. Välillä kyse on vilunkipelistä, joskus huippusuoritus tulee yllätysenä urheilijalle itselleenkin. Kirjasta löytyy useampi sata tarinaa olympialaisista kautta aikojen. Erola ei listaa lähteitään, joten uskomattomimpien tarinoiden kohdalla alkaa epäillä niiden todenperäisyyttä. Mahtaakohan tänä vuonna Rion olympialaisissa tapahtua jotain mieleenpainuvaa ja kummallista?

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Nämäkin kirjat kertovat olympialaisista:

Ala-Huikku, Jarkko: Marko Yli-Hannuksela: master sporta

Cleave, Chris: Voittamaton

Echenoz, Jean: Pitkä juoksu

Erola, Lasse: Omituiset olympialaiset: kesäkisojen erikoisia sattumuksia

Erola, Lasse: Tapsa: Tapio Rautavaaran elämä

Erola, Lasse: Unohdetut olympiavoittajat: taidekilpailut olympiakisoissa 1912-1948

Gifford, Clive: Olympialaiset

Goscinny, Rene: Asterix olympialaisissa

Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan: nykyaikaiset olympialaiset kesäkisat

Hämäläinen, Karo: Yksin

Kerr, Philip: Liekit Berliinissä

Koski, Sami: Antiikin urheilu: Olympian kentiltä Rooman areenoille

Marklund, Lisa: Uutispommi

Mämmelä, Terttu: Tuli Olympiasta

Niemi, Martti M.: Jos…: Helsingin olympiakisat 1940

Niemi, Martti M.: Voittaja

Niku, Risto: Kovaa peliä Alpeilla

Olympiakisat 100 vuotta

Pakkanen, Jukka: Elena Damianin kirjeet

Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset: Helsinki 1952

Rautio, Jukka: Leijonien olympiataival

Rippon, Anton: Hitlerin olympialaiset 1936

Ryönänkoski, Urpo: Radiomies muistelee: Helsingin olympialaiset

Sadan vuoden olympiadi: Suomalaisen olympialiikkeen historia

Smurffien olympialaiset: kolme smurffitarinaa

Soihdunkantajat: Tositarinoita kesäolympiakisoista

Suuri olympiateos 1896-2012

Tehtävä Tukholmassa: Suomi olympiakisoissa 1912

Teronen, Arto: Urana olympiakisat: Peter Tallbergin tuulinen elämä

Tielmann, Christian: Eläinten olympialaiset

Tuomikoski, Pekka: Talviolympialaiset kolmessa vartissa

Vettenniemi, Erkki: Pohjolan helleenit: suomalaisten olympiaurheilujen synty

Viestinviejät: Tositarinoita talviolympiakisoista

- Marjo Mannila

Helmet-lukuhaaste 2016: 37. Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan

Jansson, Tove: Kesäkirja (WSOY, 1973)

Tove Janssonin Kesäkirja on monelle sellainen teos, joka täytyy lukea kerran kesässä. Parhaimmillaan kirja onkin luettuna ulkona luontoa katsellen, mielellään vielä veden äärellä. Kirja on varsin realistinen kuvaus perheestä ja kesäpäivistä, joita vietetään saarella. Saaressa asuvat Sophia-tyttö, isä sekä isoäiti. Isä keskittyy lähinnä työntekoon, mutta Sophiella ja isoäidillä on aikaa käydä keskusteluja ja viettää yhteisiä hetkiä. Kummastakin löytyy särmää, Sophie oikuttelee ja isoäiti on elämää nähnyt ja viisastunut.

Tove Jansson on ammentanut kirjojensa hahmoihin paljon omasta elämästään. Kesäkirjan hahmojen esikuvat ovat Toven veljentytär Sohie Jansson, tämän isä Lars Jansson sekä Toven oma äiti. Kirja ei kuitenkaan ole elämäkerrallinen, vaan henkilössä on paljon fiktiota. Kesäkirja on ihana kirja, jonka tarinat voi joko lukea erillisinä novelleina tai yhtenä kokonaisuutena.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Lisää kirjoja, joiden nimet viittaavat vuodenaikoihin:

Adler, Elisabeth: Kesä Toscanassa

Arnaldur Indriðason: Talvikaupunki

Autere, Terttu:  Huhtikuun morsian

Bates, H.E.: Oi ihana toukokuu

Bradbury, Ray: Huhtikuun noita

Bushnell, Candace: Ensimmäinen kesä New Yorkissa

Calvino, Italo: Jos talviyönä matkamies

Cedervall, Marianne: Tästä talvesta tulee musta

Coetzee, J.M.: Kesä

Correa, José Luis: Kuolema huhtikuussa

Dahl, Niels Fredrik: Viime kesänä

Follett, Ken: Maailman talvi

Halttunen, Elina: Syysvieraita

Harris, Joanne: Persikoiden aikaan

Helprin, Mark: Talvinen tarina

Hietamies, Heikki: Naisten talvi

Hietamies, Laila: Syksyksi kotiin

Hustvedt, Siri: Kesä ilman miehiä

Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä

Kallentoft, Mons: Syyskalma

Kela, Anssi: Kesä Kalevi Sorsan kanssa

Lessing, Doris: Kesä ennen pimeää

Lundán, Tina: Ensimmäinen kesä

Manninen, Katri: Kesä Kaliforniassa

Marttinen, Annamari: Mistä kevät alkaa

Mazzarella, Merete: Marraskuu

Meri, Veijo: Jääkiekkoilijan kesä

Pilcher, Rosamunde:  Talvipäivänseisaus

Posti, Piia: Talven jälkeen valo

Rosnay, Tatiana de: Viimeinen kesä

Röyhkä, Kauko: Kesä kannaksella

Salama, Hannu: Juhannustanssit

Sinivaara, Irja: Kevään hämärä

Spiró, György:  Kevätnäyttely

Tervo, Kati: Kesäpäiväkirja

Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu

- Marjo Mannila

Kuukauden kirja: heinäkuu

Tekijä: Dmitri Gluhovski
Alkuteos: Metro 2033 (2005)
Sivumäärä: 591 s
Julkaisutiedot: Helsinki : Like Kustannus Oy, 2012
ISBN: 978-952-01-0886-1

Saatavuustiedot Helmetistä täältä (2012) tai täältä (2010).












Synkät metrotunnelit. Lähes alituinen pimeys, jota vain asemien keinovalo lieventää satunnaisesti. Ostokset maksetaan vaihtokauppana, enimmäkseen patruunoilla. Syrjäisillä asemilla vahtivuorot ja koko metrossa tarkkaan valvottu kulkeminen asemien välillä. Ympärillä hiljaisuus ja pimeys, jossa liikkuu jotain…

Eletään ydinsodan jälkeisessä maailmassa, jossa selviytyneet koettavat pärjätä Moskovan alaisissa metrotunneleissa parhaimpansa mukaan. Asemien verkko on laaja ja sinne on syntynyt liittoumia ja oma talousjärjestelmänsä. Selviytymistaistelu on synnyttänyt tunneleihin omanlaisensa maailman, jossa tuntuvat kertautuvan maanpäällisen maailman ongelmat ja virheet, mutta myös toivo.

Tässä synkässä maailmassa elää Artjom, yksi viimeisimmistä maan pinnalla syntyneistä ihmisistä. Hän on kuitenkin kasvanut metrossa, tottunut sen vaaroihin ja pimeyteen. Uteliaisuus kuitenkin ajaa Artjomin tilanteeseen, jossa hän päätyy antamaan lupauksen salaperäiselle metsästäjälle, Hunterille. Pitääkseen lupauksensa on nuorukaisen lähdettävä vaaralliselle matkalle metron syövereihin kohti mystistä Polista – suurta kaupunkia kaukana Metron keskustassa.

Artjomin matka halki Merton on täynnä yllätyksiä ja vaaroja, eikä reitti Polikseen ole aivan suora. Hän kohtaa niin ystäviä kuin vihollisia, monia mieleenpainuvia hahmoja ja hetkiä. Ympärillä Metro itse tuntuu kuiskivan nuorukaiselle, elävän omaa kieroon kasvanutta elämäänsä. Eivätkä kummat unet jätä Artjomia rauhaan… Aivan kuin tässä ei olisi riittämiin, ovat Metron ja maanpinnan olennot vaaraksi kaikille ihmisille. Tässä maailmassa ei kirjastonhoitajiin kannata luottaa!

Artjomin matka on täynnä seikkailua, joka laajenee ja kasvaa, kuin kunnon venäläinen klassikko. Alkuun tarina saattaa vaikuttaa suoralta ja selvältä, sille annetaan alku ja kerrotaan mihin sen pitäisi päätyä. Matka on kuitenkin uskomaton kokemus, sillä tarina laajenee ja rönsyilee monitahoiseksi ja vaiherikkaaksi kokonaisuudeksi, jossa on jännitystä, rauhaa, vaaraa, taistelua, uskomusta ja jotain mystistäkin. Ja jotain, mitä on vaikea uskoa. Metro 2033 tarjoaa lukijalleen siis varsin kiintoisan kokonaisuuden ja monisyisen tarinan. Metro 2033 on kasattu monista aineksista, joista osa suorastaan hyytää mieltä. Metron maailman tunnelmaan pääsee hyvin sisään, sillä tapahtumien vaihtelu on soljuvaa ja tarina on kerrottu hyvin.

Metro 2033 on dystopinen lukukokemus, joka voi paikoitellen karmia. Se on tutustumisen arvoinen teos ja toivottavasti yksi oman aikamme tulevista klassikoista. Jo nyt se on toiminut inspiraation lähteenä kahdelle jatko-osalle ja kahdelle pelille: Metro 2033 (2010) ja Metro: Last Light (2013), joista ensimmäinen pohjautuu kirjaan ja toinen vain kirjan maailmaan. Kumpikin on saatavilla PC:lle ja useammalle eri konsolille. Tervetuloa Metroon!

-Reija Karvonen
Lumon kirjaston kesän kirjastoharjoittelija

Kesätyöntekijä esittäytyy

Hei! 

Olen Tuuli ja toimin nyt toista vuotta Lumon kirjaston kesätyöntekijänä, opiskelen helsingin kuvataidelukiossa. Kun viime vuonna hain kesätöihin kirjastoon, en todellakaan kuvitellut miten kiva työpaikka tämä voisikaan olla, mutta kun saavuin ensimmäisenä päivänä töihin niin minut otettiin todella lämpimästi vastaan ja opin hetkessä kaiken tarvittavan.


   Olen iloinen, että olen päässyt myös toteuttamaan taiteellista puoltani kirjastossa mm. päällystämällä pöytiä eilaisilla kuvilla ja suunnittelemaan erilaisia kylttejä. Pääsin myös tänä kesänä järjestämään lasten kesäleffoja, minkä kautta olen tutustunut myös moneen lapseen. Perus työviikkooni kuuluu varausten käsittelyä, hyllyttämistä ja asiakaspalvelua.

   Kirjastossa töissä oleminen patistaa lukemaan huomattavasti enemmän, koska löytää koko ajan kaikkia uusia ja kiinnostavia kirjoja hyllyjen välistä, ja onneksi näin kesällä siihen on myös paremmin aikaa. Toivottavasti pääsen taas ensi vuonna työskentelemään Lumon kirjastoon, sillä tänne on aina todella mukava palata. Kuukauteni täällä on mennyt todella nopeasti, enää on kolme työpäivää jäljellä, mikä tuntuu jollain tapaa haikealta, vaikka onkin ihan mukavaa päästä lomalle.

Ihanaa loppukesää kaikille!

Helmet-lukuhaaste 2016: 30. Viihteellinen kirja

Dovlatov, Sergei: Matkalaukku (Idiootti, 2012)

Sergei Dovlatovin romaani Matkalaukku on ainakin näennäisesti omaelämänkerrallinen, mutta todennäköisesti vähintäänkin väritetty kertomus hänen elämästään Neuvostoliitossa. Kirja alkaa siitä, kun Dovlatov vuosia Amerikassa asuttuaan löytää kaapin perältä vanhan matkalaukkunsa täynnä tavaroita, jotka hän oli ottanut mukaansa lähtiessään Neuvostoliitosta.

”Päällimmäisenä lojui säädyllinen kaksirivinen puku haastatteluja, symposiumeja ja juhlavastaanottoja varten. Luulenpa, että se kelpaisi vaikka Nobel-seremoniaan. Edelleen: popliinipaita ja paperiin käärityt kengät. Niiden alla samettitakki tekoturkisvuorella. Vasemmalla hylkeennnahkainen talvitakki, kolme paria suomalaisia kreppisukkia, autonkuljettajan hansikkaat. Ja lopuksi nahkainen upseerinvyö.”

Jokaisen matkalaukun tavaran taustalla on oma tarinansa. Nämä tarinat ovat pullollaan mustaa huumoria, omituisia tapahtumia ja absurdia Neuvostotodellisuutta. Kirja on hulvattoman hauska, mutta saa lukijan miettimään, kuinka rajoitettua elämä olikaan Neuvostoliitossa.

Dovlatovin lauseet ovat lyhyitä ja kerrontatyyli toteavaa. Kirja on helppolukuinen ja sopii monenlaisille lukijoille: sen voi ahmaista yhdeltä istumalta tai lukea pikkuhiljaa tarina kerrallaan. Erityisesti kirjaa voi suositella absurdin venälisen huumorin ystäville. Kirjan henki on samanlainen kuin vaikkapa Nikolai Gogolin ja Daniil Harmsin teoksissa. Ja jos Matkalaukku tuntuu omalta, ei kannata jättää lukemista tähän: Dovlatovin aikaisempi kirja Meikäläiset on vähintäänkin yhtä hulvaton teos.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Seuraavassa viihteellisiä kirjoja moneen makuun:

Aalto, Aleksi: Rintaperillinen

Aho, Henri: Ruuvit löysällä : poliisikertomus Etelä-Pohjanmaalta
Ahtiainen, Pasi: Jokakelin mies

Akhtar, Ayad: Appelsiininkuorten katu

Backman, Fredrik: Mies, joka rakasti järjestystä

Binchy, Maeve: Kastanjakadun väki

Dovlatov, Sergei: Matkalaukku

Egloff, Joël: Edmond Ganglion ja poika

Gavalda, Anna: Parempaa elämää

George, Nina: Pieni kirjapuoti Pariisissa                                                                                                             

Giesbert , Franz-Olivier : Rakkauden ja koston kokki

Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut

Haatanen, Kaisa: Meikkipussin pohjalta

Hall, Tarquin: Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus

Harms, Daniil: Sattumia

Heikkinen, Mikko-Pekka: Jääräpää

Hämeen-Anttila, Virpi: Marionetit

Ingelman-Sundberg, Catharina: Ryöstön hetki kullan kallis

Jacobs, Kate: Lohturuokaa

James, E. L.: Grey                      

Jansson, Anna: Amorin kiehkurat

Jonasson, Jonas: Lukutaidoton joka osasi laskea

July, Miranda: Avokämmen

Kallio, Katja: Säkenöivät hetket

Keyes, Marian: Sushia vasta-alkajille

Känkänen, Juhani: Luppa ja Tattis

Laulajainen, Juhani: Elä(i)miä ja ihmisiä : suhdetarinoita

Lewycka , Marina: Meklareita, hippejä, hamstereita

Lindgren, Minna: Ehtoolehdon tuho

Loe, Erlend: Doppler

McCall Smith, Alexander:  Kahvia komeille miehille

Morton, Kate: Kaukaiset hetket

Moyes, Jojo: Kerro minulle jotain hyvää

Mullo, Topi: Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Mustonen, Enni: Jääleinikki

Nicholls, David: Varamies  

Nieminen, Veera: Avioliittosimulaattori

Pancol, Katherine: Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin

Pulkkinen, Riikka: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

Rowling, J. K.: Paikka vapaana

Röning, Inga: Unisammakko 

Simsion, Graeme: Vauvatesti

Steinbeck, John: Oikutteleva bussi

Suhonen, Pete: Koira joka kävi coffee shopissa

Taatila, Hippo: Isipappablues

Thompson, Hunter  S.: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa : julma matka amerikkalaisen unelman keskipisteeseen
Välimäki, Kari: Sikafarmari

Vilkkumaa, Maija: Nainen katolla

Zevin, Gabrielle: Tuulisen saaren kirjakauppias

- Heidi Kuutti

Kuukauden kirja: kesäkuu

Tekijä: Ahava, Selja

Kirja: Taivaalta tippuvat asiat

Julkaisutiedot: Helsinki : Gummerus, 2015

Sivumäärä: 222 s

ISBN: 978-951-20-9877-4

Saatavuustiedot Helmetistä täältä

Taivaalta tippuvat asiat on Selja Ahavan toinen romaani. Se on kertomus siitä, kuinka yllättävät tapahtumat voivat suistaa elämän raiteiltaan. Kirjan pääkertojana on Saara-tyttö, jonka äiti on kuollut jäätyään taivaalta tippuneen jäälohkareen alle. Saaran tätiä kohtaa toisenlainen epätodennäköinen sattuma: hän voittaa lotossa kahdesti. Skotlannissa pienellä saarella taas asuu mies, jota salama iskee viidesti.

Kirjassa tarkastellaan vivaihteekkaasti läheisen kuoleman aiheuttamaa surua lapsen näkökulmasta. Saara pelkää unohtavansa äitinsä ja pinnistelee pitääkseen äidin mielessään kirkkaana. Hän ei halua ajan parantavan haavoja ja haalistavan muistoja. Saara yrittää koota kokonaisen kuvan äidistään pienistä paloista, muistelemalla äitiä eri tilanteissa: mitä äiti teki, miltä näytti, miltä kuulosti, miltä tuoksui.

Saaran isä työstää suruaan etsimällä netistä kaikenlaisia epätodennäköisiä onnettomuuksia. Isän suru on niin kokonaisvaltaista, jopa fyysistä, että isän ja tyttären roolit vaihtuvat ja Saarasta tulee isänsä tukija. Kaksikon elämän pitää jotenkuten raiteillaan Annu-täti, jolla on myös omat ongelmansa. Kaksi lottovoittoa eivät välttämättä tee elämästä helpompaa.

Annu-täti samaistuu mieheen, johon salama on iskenyt viidesti. Suuren onnen ja suuren epäonnen kohdanneet ihmiset kysyvät helposti saman kysymyksen: miksi juuri minä? Läpi kirjan käsitellään samoja teemoja: elämän ennustamattomuutta ja sattumanvaraisuutta sekä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta niin epäonnen kuin onnenkin kohdatessa.

Kirjan lähtökohdat, äidin kuolema ja sen seurausten käsitteleminen lapsen näkökulmasta, ovat traagisia. Kirjaa lukee liikuttuneena, Saaran suru ja pelko äidin unohtamisesta tuntuvat hyvin konkreettisilta. Samalla Ahavan kerrontatyylissä on myös jotakin sadunomaista ja lohduttavaa. Se on hyvä, koska muutoin kirja saattaisi tuntua liian raskaalta. Kirjasta jää tunne, että surusta voi selvitä.

-Heidi Kuutti

Helmet-lukuhaaste 2016: 25. Kirjassa on yli 500 sivua

Tartt, Donna: Tikli (WSOY, 2014)

13-vuotias Theo Decker selviää hengissä terroristien pommi-iskusta New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa. Theon äiti menehtyy kymmenien muiden ihmisten joukossa, mutta Theo itse kävelee ulos museosta laukussaan Carel Fabritiuksen Tikli-maalaus (1654). Theon isä on jättänyt perheen jo aiemmin, joten nyt hänen täytyisi löytää itselleen uusi koti. Aluksi hän päätyy ystävänsä hienostoperheeseen, mutta kuvioihin palaava isä vie hänet mukanaan Las Vegasiin. Kirjassa seurataan Theon kasvua varhaisteinistä 27-vuotiaaksi mieheksi, välillä elämä on nousujohteista mutta pudotukset tulevat korkealta. Taustalla mieltä painaaTikli, ja hän seuraakin uutisointia taidevarkauksista huolissaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Myös näissä kirjoissa on yli 500 sivua:

Ajvide Lindqvist, John: Kultatukka, tähtönen

Alameddine, Rabih: Hakawati, tarinankertoja

Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani

Byatt, A.S.: Lasten kirja

Celiné, Louis-Ferdinand: Kuolema luotolla

Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Donner, Jörn: Mammutti

Dostojevski, Fjodor: Karamazovin veljekset

Eco, Umberto: Baudolino

Eugenides, Jeffery: Naimapuuhia

Faber, Michel: Veripunainen, lumivalkoinen

Franzen, Jonathan: Vapaus

Gabaldon, Diana: Sydänverelläni kirjoitettu

Grass, Günter: Peltirumpu

Han, Han: Kolme porttia

Hirvisaari, Laila: Kruununpuisto

Hoffman, Alice: Aavikon kyyhkyset

Irving, John: Kunnes löydän sinut

Konstig, Joonas: Perkele

Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa

Leine, Kim: Ikuisuusvuonon profeetat

Lundberg, Ulla-Lena: Marsipaanisotilas

Marstrand-Jörgensen, Anne Lise: Jos ei tiedä

Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin

Oranen, Raija: Kuninkaiden tiet

Pamuk, Orhan: Viattomuuden museo

Phillips, Jayne Anne: Murhenäytelmä

Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät

Shields, Carol: Tavallisia ihmeitä

Tartt, Donna: Tikli

Waltari, Mika: Sinuhe, egyptiläinen

- Marjo Mannila

Kirjailijavieraana Pauliina Susi

Toukokuun lukupiirikirjana Lumon lukupiirillä oli Pauliina Suden Takaikkuna (Tammi, 2015) ja toinen tunti lukupiiritapaamisesta oli varattu kirjailijavierailuun, johon osallistui lukupiiriläisten lisäksi muita kirjaston asiakkaita. Pauliina Susi kertoi meillä mielenkiintoisia asioita omasta työstään ja Takaikkuna-projektista, joka kaikkineen kesti 6-7 vuotta ja siitä viimeiset kaksi vuotta olivat olleet varsinaista kirjoitusprosessia. Keskustelu kirjailijan kanssa oli vilkasta ja vierailla riitti kysyttävää viime minuuttiin saakka.

Aluksi Pauliina Susi kertoi, että on ihanaa olla vieraana kotikirjastossa. Pauliinan mielestä kirjailijan työssä on kaksi ihanaa asiaa. Ensimmäinen on se, kun teksti kulkee ja toinen on se, että saa tulla puhumaan kirjasta. Hän kertoi, että hänen perheensä on tottunut siihen, että mitä sotkuisempaa kotona on, niin sitä onnellisempi on perheen äiti. Silloin, kun hänellä ei ole kirjoitusfiilistä, niin koti- tai puutarhatyöt voivat saada inspiraation aikaiseksi.

Pauliina jatkoi, että on hauskaa, kun kirja on olemassa valmiina esineenä. Hänen mielestään kirja syntyy kuitenkin vasta lukijan päässä. Kirjasta on kiinnostavaa puhua lukijan kanssa, koska silloin tuntuu kuin puhuisi ystävästä, jonka molemmat tuntevat.

Pauliina Susi kertoi lyhyesti aiemmasta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut romaanit: Ruuhkavuosi (2005), Lukot (2008), Pyramidi (2009), Nostalgia (2010) ja Takaikkuna (2015). Pyramidi muuten sijoittuu näille kulmille. Lisää tietoa Pauliinasta löydät hänen omilta kotisivuiltaan.

Takaikkuna oli ensimmäinen varsinainen trilleri. Pauliina antoi itselleen luvan kirjoittaa jännärin, jossa liikutaan tietokonemaailmassa. Itse hän tunnustautui tavalliseksi tumpeloksi tietokoneen käyttäjänä.

Miksi hän sitten ryhtyi kirjoittamaan tästä aiheesta humanistipohjalta? Aihe syntyi 6-7 vuotta sitten, kun hän huomasi, että ihmiset olivat alkaneet puhua toisistaan netissä ilkeästi kommentoiden. Hänestä tuntui, että keskusteluissa haettiin tahallaan mahdollisuutta vastakkainasetteluun. Asia jäi hautumaan muutamaksi vuodeksi, kunnes hän oli lomamatkalla Turkissa puolisonsa kanssa. Pauliinaan iski paha flunssa, jota hän poti yksinään hotellihuoneessa sillä aikaa, kun hänen miehensä vietti päivät golf-kentällä. Eräänä päivänä ”joku” alkoi puhua Pauliinalle ja hän kirjoitti tekstit ylös. ”Puhuja” oli mies, hieman ylimielinen, samanikäinen ja tiesi nettiasioista. Siitä syntyi kirjassa esiintynyt Land-o ja kirjan kertomus trillerinä lähti alkuun.

Pauliina aloittaa uuden kirjan suunnittelun kirjoittamalla muistiinpanoja ylös ranskalaisin viivoin. Takaikkuna oli haastava kirja ja suunnitelma meni monta kertaa uusiksi. Tätä kirjaa suunnitellessaan Pauliina opetteli jopa Excelin käytön ja hän teki Excel-taulukoista valtavan lakanan seinälle, jonka repi jossakin vaiheessa ja palasi ranskalaisiin viivoihin. Kirjailija kertoi, että kirjaan jää aina virheitä, vaikka kuinka tarkastettaisiin. Hän mainitsi meille parista virheestä, jotka tuntuivat häiritsevän hän itseään eikä lukija niitä välttämättä edes huomaa.

Takaikkunan henkilögalleria lähti Land-osta, sitten syntyi Leia ja Viivi, joiden jälkeen uusia henkilöitä alkoi putkahdella tekstiin.

Tietoteknisissä asioissa Pauliinalla oli konsultteina kaksi Petteriä. Hänen oma veljensä ja kaikille tuttu Petteri Järvinen. Keskustellessaan Petteri Järvisen kanssa, hän huomasi, että heillä oli yhteinen mielenkiinnon kohde. He molemmat olivat StarWars-faneja. Pauliina on itse ollut teini-ikäisenä erittäin kiinnostunut StarWars-elokuvista ja on mm. kuulunut StarWars-fanclubiin.

Takaikkuna valmistui kaksi vuotta kestäneen intensiivisen kirjoitustyön tuloksena. Pauliina uskoi itse aiheeseensa alusta saakka ja sadan ensimmäisen sivun perusteella tuli kustannussopimus paluupostissa. Hän itse kuvitteli kirjoittavansa n. 250-sivuisen kirjan, mutta siitä tulikin 550 sivua valmista tekstiä.

Kirjan nimi, Takaikkuna, juontuu Hitchcockin samannimisestä elokuvasta. Pauliina Suden kirjassakin päähenkilö istuu kotona jalka kipsattuna.
Kirjaan on tulossa jatko-osa, jonka tapahtumat sijoittuvat kesään 2015. Takaikkunaa käännetään saksaksi ja saksannos ilmestyy vuoden kuluttua. Pauliina Susi toivoo, että kirjasta tehtäisiin elokuva ja hän paljasti, että yhdet neuvottelut on käynnissä, mutta hän ei voinut puhua siitä enempää.

Pauliina Suden vierailusta jäi mukava tunnelma ja jos häntä jotenkin pitäisi luonnehtia, niin mielestäni hän on herttainen ihminen.

- Eija Kylänpää

Helmet-lukuhaaste 2016: 4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja

Rämö, Satu: Islantilainen voittaa aina: elämää hurmaavien harhojen maassa (WSOY, 2015)

Satu Rämö lähti vuonna 2003 vaihtoon Islantiin. Tuo reissu muutti hänen elämänsä, sillä sittemmin tuosta karusta saarivaltiosta tuli hänen uusi kotinsa. Rämö kertoo hauskasti elämästään ja kokemuksistaan Islannissa, eikä pelkää puhua myös niistä huonoista puolista. Suomalaisilla on paljon opittavaa islantilaisesta elämäntyylistä, sillä he eivät valita turhaan haastavista olosuhteista. Islannin vuoden keskilämpötila on neljä astetta mikä ei kuulosta kesää kaipaavan suomalaisen korviin kovin houkuttelevalta, joten Islanti vaatiikin mukaan seikkailumieltä ja positiivista asennetta. Lisää Rämön elämästä voit lukea hänen suositusta Salamatkustaja-blogistaan.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Nämäkin kirjat kertovat maahanmuuttajista, pakolaisista tai turvapaikanhakijoista:

Abulhawa, Susan: Sininen välissä taivaan ja veden

Adichie, Chimamanda Ngozi: Kotiinpalaajat

Anyuru, Johannes: Myrsky nousee paratiisista

Aswani, Alaa Al-: Chicagolaisittain

Blædel, Sara: Vain yksi elämä

Bulawayo, NoViolet: Me tarvitaan uudet nimet

Catozzella, Giuseppe: Et kai vain pelkää?

Cleave, Cris: Little Been tarina

Ellilä, Kirsti: Kaivatut

Geda, Fabio: Krokotiilimeri

Hautala, Turkka: Salo

Heino, Marja-Liisa: Älä tähti putoa

Hetekivi Olsson, Eija. Tämä ei ole lasten maa

Holmström, Johanna: Itämaa

Hotakainen, Kari: Ihmisen osa

Ibrahimi, Anilda: Ajan riekaleita

Kaaberbøl, Lene: Satakielen kuolema

Khider, Abbas: Kirje Munakoisotasavaltaan

Kureishi, Hanif: Esikaupunkien Buddha

Lahiri, Jhumpa: Tulvaniitty

Lantz, Åsa: Kiinalainen tyttö

Lehtolainen, Leena: Minne tytöt kadonneet

Lewycka, Marina: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi

Li, Yiyun: Yksinäisyyttä kalliimpaa

Lindén, Zinaida: Nuorallatanssija

Marttinen, Annamari: Vapaa

Nadj Abonji: Melinda: Kyyhkysten lähtö

Oates, Joyce Carol: Haudankaivajan tytär

Ora, Janne:  Kadotetun lumo

Parkkinen, Leena: Galtbystä länteen

Patrakova, Inna: Tulkki

Pesonen, Pia:  Maatuska

Salminen, Esa: Mohammed, suomalainen

See, Lisa: Shanghain tytöt

Selasi, Taiye: Ghana ikuisesti
Snellman, Anja: Parvekejumalat

Shafak, Elif: Kunnia

Šiškin, Mihail: Neidonhius

Statovci, Pajtim: Kissani Jugoslavia

Tiainen, Marja-Leena: Kahden maailman tyttö

Tyler, Anne: Amerikan lapset

- Marjo Mannila

Helmet-lukuhaaste 2016: 2. Matkakertomus

Kerouac, Jack: Matkalla : alkuperäinen versio (Tammi, 2007)

Jack Kerouac oli 1950-60-lukujen beat-sukupolven keskeinen hahmo ja hänen romaaninsa Matkalla (On the Road, 1957) viimeisteli beat-käsitteen tunnettuuden  ympäri maailmaa. Matkalla-romaani perustuu Kerouacin omiin kokemuksiin hänen matkatessaan Amerikassa ja Meksikossa. Tämä vuonna 2007 julkaistu alkuperäinen versio on sellainen, millaiseksi Kerouac kirjan alun perin kirjoitti, ennen kuin kustantamo vaati häntä muuttamaan kirjassa seikkailevien beat-ajan kuuluisuuksien nimet alter egoiksi. Niin Kerouac,  Neal Cassady, Allen Ginsberg kuin William S. Burroughskin esiintyvät siis tässä versiossa omilla nimillään. Boheemia elämää, jazzia ja huumeita pursuava tarina on melkoista tajunnavirtaa. Paikkoja ja tilanteita Kerouac kuvailee elävästi ja pääosissa olevat henkilöhahmot hän tuo esiin valovoimaisina. Kaikki tämä imaisee lukijan helposti mukaansa.

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä.

Lisää matkakertomuksia:

Aasheim, Stein P.: Hiihtovaellus etelänavalle

Aho, Juhani: Rautatie : klassikko

Basho: Kapea tie pohjoiseen ja muita matkakertomuksia

Böll, Heinrich: Päiväkirja vihreältä saarelta

Canetti, Elias: Marrakesin ääniä

Cave, Nick: Balladi pahasta olosta

Chatwin, Bruce: Patagonia, Patagonia

Clement, Catherine: Theon matka

Flach, Jakob: Minestra : kiitos pyystä, parsasta ja porsaasta

Haahtela, John: Tähtikirkas, lumivalkea : romaani

Hartikainen, Marko & Hassinen, Jari: Moottoripyörällä maailman laidalle : halki Siperian Vladivostokiin ja takaisin       

Heinonen, Pirjo: Repullinen onnensiemeniä                           

Karjalainen, Elina: Reppurin tarinoita

Kerouac, Jack: Matkalla : alkuperäinen versio

Kettu, Katja: Matkanovelleja

Kiippa, Timo: Intiaaneja ja autiokaupunkeja : autolla läpi Amerikan           

Kosonen, Marco: Rock´n´Roll Suicide Bar. Lopun aikojen matkakirja

Kosonen, Petri J.: Hiljaa virtaa Mekong : matkakertomus

Känkänen, Juhani: Luppa ja Tattis                   

Laitinen, Jaakko: Kuolema Ulan Batorissa

Lampén, Erkki: Neljä retkeä läpi Suomen : kävellen, pyöräillen, hiihtäen, meloen

Lindberg., Pirkko: SOS Tuvalu

Moilanen, Aimo: Matka kesän kynnyksellä : romaani          

Nurminen, Helena: Savannin värit

Peltomaa, Marianne: Matka

Rommi, Satu: Kahvia ja Guruja

Rommi, Satu: Moottoripyörällä Himalajalle

Rämö, Matti: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin

Sebald, W. G.: Saturnuksen renkaat : pyhiinvaellus Englannissa

Sinisalo, Johanna: Linnunaivot

Sjögren, Vivi-Ann: Meksikon-päiväkirja

Steinbeck, John: Oikutteleva bussi

Sterne, Lawrence: Sentimentaalinen matka

Stevenson, Robert Louis: Aasin kanssa matkalla Sevennien vuorimaalla

Tamm, Eric Enno: Suuri seikkailu Mannerheimin jäljillä

Terho, Mika: Ghana : kertomus

Terho, Mika: Niittyvilla-Pattaya all night long

Tuuri, Antti: Ameriikan raitilla : matkoja, muistoja                

Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen

Varonen, Tumppi: Syökö kuningas makkaraa?

Virtanen, Rauli: Reissukirja : matkalla kaikissa maailman maissa

Ylimartimo, Anneli: Baikal, ystäväni : romaanimuotoinen matkakertomus Baikalilta

-Heidi Kuutti

TET-harjoittelija esittäytyy

Moikka!

Olen Inkalilja ja olen reilun viikon päästä käynyt yhdeksännen luokan. Kohta on myös suoritettu kahden viikon mittainen TET-jakso, jonka ensimmäisen viikon vietin päiväkodissa ja toisen viikon Lumon kirjastossa. Tulin kirjastoon, koska pidän kirjoista ja lukemisesta ja ajattelin kirjaston olevan mukava työympäristö, mitä se olikin! 

Kirjastossa olen tutustunut uusien ihmisten lisäksi logistiikkahuoneeseen, hyllytykseen ja e-hetkeen.  Tykkäsin eniten hyllytyksestä. Siinä sai järjestellä kirjat oikeille paikoilleen ja aakkosetkin tuli käytyä läpi moneen kertaan. Kirjastossa oli kiva työskennellä, koska se on rauhallinen ja viihtyisä paikka. Myös henkilökunta on mukava ja ystävällinen. He ohjasivat ja perehdyttivät minut hyvin kirjaston arkeen ja tehtäviin. TET on ollut hauskaa vaihtelua normaalille koulunkäynnille ja se on sujunut ihan kivasti. Viikko on mennyt melko nopeasti, vaikka välillä tekemistä olisi voinut olla enemmänkin. Viihdyin kuitenkin hyvin ja luulen että jotain tuli myös opittua J Alla on myös suosittelemiani kirjoja – kannattaa lukea!

Terveisin Inkalilja

Kirjasuosituksia:

Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa

Brown, Dan: Da vinci -koodi

Franzen, Peter: Tumman veden päällä

Franzen, Peter: Samoilla silmillä

Gagnon, Michelle: Kukaan ei kaipaa sinua

Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet

Rouhiainen, Elina: Kesytön

Sepetys, Ruta: Harmaata valoa

Simukka, Salla: Jäljellä

Simukka, Salla: Punainen kuin veri

Tiainen, Marja-Leena: Poistui kotoaan

Helmet-lukuhaaste 2016: 11. Sarjakuvakirja

Strömman, Kasper: Tallipiällikkö (WSOY, 2016)

Hans löytää autotallissaan asustavan tontun, joka kertoo olevansa Tallipiällikkö. Hänen vaimonsa Birgitta huomaa, että heidän olohuoneessaan asuu norsu. Heidän ystävällään Ilpolla on takapihallaan jyville perso puutarhatonttujen armeija, jotka munivat hänelle munia. 

Kirjan hahmot ovat kaikki hieman hämmentyneitä elämässään. Hans huomaa Tallipiällikön herättävän itsessään isällisiä tunteita. Hansin ja Birgitan suhde ajautuu kriisiin. Olohuoneen norsu päätyy töihin posliinikauppaan. Etanapostin postinjakaja Kusti joutuu pulaan, kun yritys myydään Ranskaan. 

Tarina sisältää hauskaa mielikuvilla leikittelyä ja mitä tahansa voi tapahtua. Piirrosjälki on yksinkertaista, mikä sopii hyvin käännerikkaaseen tarinaan. Kaiken kaikkiaan vuoden graafikko 2013 on tehnyt hihityttävän esikoissarjakuvakirjan. Absurdin huumorin ystävät, tätä ei kannata jättää väliin!

Tarkista kirjan saatavuus Helmetistä täältä. 

Lisää sarjakuvakirjoja:

Ahonen, JP: Perkeros

Ahonen, Lauri & Ahonen, Jaakko: Pikku Närhi

B., David: Epileptikko

B., David: Incidents in the night.

Bá, Gabriel & Moon, Fábio: Daytripper

Clowes, Daniel: Ghost world

Gaiman, Neil et al.: Sandman deluxe, kirja yksi : Yösävelmiä ja alkusoittoja

Hukkanen, Sanna: Juuri

Is, Tanja et al. & Aromaa, Eekku et al.: Rauhan tiellä : antimilitaristisia sarjakuvia / On the way to peace : antimilitaristic comics

Kiitos Esteban : 2002-2010 (toim. Kasper Strömman)

Larcenet, Manu: Blast-sarja

Leka, Kaisa & Leka, Christoffer: Time after time

Louhi, Aino & Papu, Kaija: Kuvatus                   

Louhi, Aino & Papu, Kaija: Kuvatus3: sarjakuvapäiväkirja maaliskuusta 2010

Lust, Ulli: Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä

Mathieu, Marc-Antoine: Jumala itse

Meltio, Eeva: Pedot = animals

Miller, Frank: Sin city

Moore, Alan, Bissette, Steve & Totleben John: Rämeen olento

Morrison, Grant & Quitely, Frank: Teräsmies

Musturi, Tommi: Beating

Nimensivu, Reetta: Lempi ja rakkaus

Närhi, Kati: Seitsemäs vieras

Pedrosa, Cyril: Ekoloogiset

Ranta, Ville: Kyllä eikä ei

Rapi, Aapo: Tahvana

Rinta-Kanto, Joonas: Fok_It. 3                          

Sailamaa, Anna: Mehiläispesä = The beehive

Satrapi, marianne: Pistoja

Sattouf, Riad: Tulevaisuuden arabi 1: Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984)

Smith, Jeff: Luupäät

Snyder, Scott, Albuquerque, rafael & King, Stephen: Amerikan vampyyri

Spiegelman, Art: Maus : selviytyjän tarina

Strömman, Kasper: Tallipiällikkö

Thompson, Craig: Habibi

Tikkanen, Petteri: Black Peider

Tiwary, Vivek J., Robinson, Andrew C. & Baker, Kyle: Viides Beatle. Brian Epsteinin tarina

Vaalio, Kai: Zombailut. Tummaa paahtoa

Vaughan, Brian K. & Staples, Fiona: Saga

Vehniäinen, Jarkko: Kamala luonto. Parasta elämässä.

- Heidi Kuutti

Kuukauden kirja: toukokuu

Tekijä: Sofi Oksanen
Kirja: Norma
Julkaisutiedot: Helsinki : Like, 2015
Sivumäärä: 303 s.
ISBN: 978-952-01-1294-3

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.

Sofi Oksanen tunnetaan ennen kaikkea Viron lähihistorian kertojana. Norma on Oksasen uusi aluevaltaus, jossa sukelletaan dekkarielementtien kanssa jopa maagisen realismin syövereihin. Silti Norma on kaikkea muuta kuin dekkari, se on tarina nuoresta naisesta, joka yrittää selvittää äitinsä liikkeitä ja tekemisiä ennen tämän kuolemaa.

Kirja alkaa Norman äidin hautajaisista. Kampaajana toiminut Anita kuoli hyppäämällä metron alle Sörnäisissä. Valvontakameroiden mukaan kuolema on kiistattomasti itsemurha, mutta Norma ei pysty käsittämään äitinsä tekoa. Selvitellessään Anitan kuolemaa Norma törmää äitinsä vanhan ystävän sukulaisiin, jotka touhuavat hämärähommiaan hiusbisneksen varjoissa.

Normalla on myös oma salaisuutensa: hänen hiuksensa kasvavat metrin vuorokaudessa ja pystyy hiustensa avulla aistimaan ihmisten valheet sekä sairaudet. Ainoastaan Anita tiesi tyttärensä hiuksista, jotka aiheuttavan Normalle jatkuvaa salailun tarvetta ja häpeää. Norman hiukset ovat kuin eräänlainen sivuhahmo, joka on valmis puolustamaan omistajaansa vaaran hetkellä.

Kepeältä vaikuttavan hiusteemansa lisäksi Normassa käsitellään myös rikollista kohdunvuokrausbisnestä. Toisaalla nuoria naisia pidetään vankeina ja vauvantekokoneina rikkaille lapsettomille länsimaalaisille. Tuotot menevät naisten sijaan bisnestä pyörittäville miehille, jotka häikäilemättömästi varmistavat voittojen saamiset. Ihmiskauppa kietoutuu viattomalta tuntuvaan hiusalaan, jossa on omat eettiset ongelmansa.

”Norma oli kuvitellut, että asiakkaat olisivat kuin Planin kummit, jotka toivoivat kummilapsen lähettävän heille koulukuvia ja kirjeitä opiskelujen etenemisestä, ja tiesivät, mihin tarkoitukseen ja kenelle heidän rahansa menivät, mutta ei. Näille naisille heidän päähänsä liimattava tukka oli persoonatonta, kasvotonta hiusmassaa, eivätkä he halunneet tietää, kenelle se oli kuulunut ennen heitä. He eivät halunneet tietää, että joku muu oli niissä samoissa kutreissa rakastanut, raivonnut, toivonut, itkenyt ja unelmoinut, he olivat korkeintaan huolissaan täistä ja taudeista.”

Norma pitää tiukasti otteessaan, se on nopealukuinen ja viihdyttävä, mikä on hyvä kontrasti Oksasen raskaampiin teoksiin. Norma on kiinnostava hahmo, vaikkei kovin miellyttävä.

-Marjo Mannila

#pojatkinlukee / vinkkejä yläkouluikäisille pojille

Edellisessä #pojatkinlukee -postauksessa listasimme vinkkejä alakouluikäisille pojille. Kirjavinkit olivat näytillä kirjastossa ja lähtivät lainaan sen verran vauhdilla että täydennystä täytyi tehdä useampaan otteeseen. Tällä kertaa vuorossa on kirjavinkkejä yläkouluikäisille pojille. Osaa kirjoista on vinkattu kevään aikana  Mikkolan ja Ruusuvuoren koulujen seiskaluokkalaisille sekä Korson koulun kasiluokkalaisille. Osan voit myös löytää lukudiplomista ensi syksynä.