keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Kuukauden kirja: maaliskuu

Tekijä: Morrison, Toni
Kirja: Luoja lasta auttakoon
Alkuteos: God Help the Child
Julkaisutiedot: Helsinki : Tammi, 2016
Sivumäärä: 180 s.
ISBN: 978-951-31-8758-3 sid.

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.












Toni Morrison tunnetaan kirjailijana, joka kuvaa teoksissaan mustien naisten elämää Yhdysvalloissa nostaen rotukysymyksiä vahvasti esille. Vuonna 1993 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Luoja lasta auttakoon on Morrisonin yhdestoista romaani.

Kirjan alussa Sweetness-äidille syntyy tytär:
”Tyttö oli niin musta että oikein pelotti. Yönmusta, sudaninmusta. Mulla on vaalea iho ja hyvä tukka, olen sitä tyyppiä mitä meikäläiset nimittää keltaiseksi mustaksi, ja samanlainen on Lula Annin isäkin. Ei meidän suvussa kukaan ole likimainkaan tytön värinen.”

Sweetness ei voi sietää tytärtään saati koskettaa tätä, niin syvästi häpeissään hän on tyttärensä ulkonäöstä. Kaiken lisäksi Lula Annin isä lähtee vauvan synnyttyä, mistä Sweetness syyttää tytärtään. Tytär, Lula Ann, joutuu kasvamaan häveten ulkomuotoaan ja äitinsä mielivaltaisen käytöksen uhrina, ilman hellyyttä ja kosketusta. Äitinsä hyväksyntää hakien pieni Lula Ann päätyy ratkaisuun, joka tuhoaa toisen ihmisen elämän ja josta koituvaa syyllisyyttä hän joutuu kantamaan aikuisuuteen asti. Tämä erehdys on alkusysäys monille kirjan tapahtumista.

Aikuinen Lula Ann, joka sittemmin on nimennyt itsensä uudelleen Brideksi, on urallaan menestynyt, rikas ja ulkonäöltään kaikkien ihailema. Bride pitää itseään selviytyjänä, mutta hänen itseluottamuksensa perustuu hyvin pinnallisiin asioihin. Näennäinen itsevarmuus alkaa murentua ja tukahdutetut tunteet pyrkivät esiin, kun Briden miesystävä jättää hänet. Siitä alkaa tapahtumien vyöry, jonka myötä Briden on kohdattava lapsuutensa traumat.

Kirja on sujuvaa, helppolukuista tekstiä ja se imaisi jo alkusivuilla täysin mukaansa. Kaikkea ei paljasteta heti, vaan Morrison avaa lukijalle vähä vähältä henkilöhahmojen taustoja ja heidän käyttäytymisensä motiiveja. Vaikka Bride on kirjan keskushahmo, tapahtumia seurataan myös muiden henkilöiden näkökulmasta. Usean kertojan taktiikka on onnistunut ja lukija pääsee sen ansiosta paremmin selville eri henkilöhahmojen ajatuksista ja motiiveista. Morrison onnistuu myös säilyttämään kokonaisuuden eheänä alusta loppuun saakka.

Luoja lasta auttakoon on kerronnaltaan varsinkin aluksi näennäisen kevyttä tekstiä, mutta sen sisältö on kaikkea muuta: kirja käsittelee raskaita, jopa vastenmielisiä teemoja. Tarinassa lasten suhteet vanhempiinsa ovat vaikeita ja syyttävä sormi osoittaa kerta toisensa jälkeen aikuisia, jotka laiminlyövät, kaltoinkohtelevat ja hyväksikäyttävät lapsia eri tavoin. Kirjan kertojahahmot ovat lähes kaikki kokeneet kovia lapsuudessaan ja kukin käsittelee traumojaan omalla tavallaan. Mitä pidemmälle kirjassa etenee, sitä vastenmielisempiä asioita lukijan eteen tuodaan. Voisi ehkä sanoa, että kirjaa ei voi suositella kaikkein herkimmille, vaikka kauheuksilla ei mässäilläkään. Teos on selvästi Morrisonin muistutus siitä, kuinka lapsuuden kokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Kirjan lohdullinen sanoma on kuitenkin se, että kohdattuaan traumansa ihminen voi itse ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa elämänsä suuntaa.

- Heidi Kuutti

maanantai 21. maaliskuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: 20: Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan




















Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Ennen päivänlaskua ei voi on  kaunis kertomus, joka tuo fantasiaelementtejä nykyajan Tampereelle. Kirjan maailmassa peikot eivät ole satuolentoja, vaan virallisesti tunnustettu eläinlaji. Kolmekymppinen Enkeliksi kutsuttu päähenkilö Mikael löytää kotinsa pihalta peikonpoikasen, eikä voi vastustaa kiusausta ottaa tätä mukaan kotiinsa. Kirja on rakenteeltaan jaettu eri kertojien näkökulmista esitettyihin pätkiin, joiden lisäksi seasta löytyy peikkohin viittaavia katkelmia runoista, kauno- ja tietokirjoista sekä nettisivuista. Tärkeänä teemana on myös ihmisten väliset valtasuhteet.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näiden kirjojen nimet viittaavat vuorokaudenaikoihin.

Adler, Elizabeth: Malibun yöt
Atkinson, Kate: Ihan tavallisena päivänä
Burroughs, William S.: Punaisen yön kaupungit
Camilleri, Andrea: Yön tuoksu
Cookson, Catherine: Yötaivas ja sarastus
Didierlaurent, Jeal-Paul: Lukija aamujunassa
Ellis, Bret Easton: Kalliit yöt
Ellroy, James: Yön syli
Eriksson, Kjell: Yökehrääjä
Franck, Julia: Keskipäivän haltija
Hietamies, Eve: Tarhapäivä
Honkasalo, Laura: Perillä kello kuusi
Hämeen-Anttila, Virpi: Yön sydän on jäätä
Irwin, Robin: Tuhannen ja yhden yön painajainen
Jaatinen, Heidi: Kaksi viatonta päivää
Kettu, Katja: Yöperhonen
Lehtolainen, Leena: Viimeinen kesäyö
Loe, Erlend: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa
Lotz, Sarah: Neljäs päivä
Lähteenmäki, Laura: Ikkunat yöhön
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin
Meri, Veijo: Yhden yön tarinat
Moravia, Alberto: Keskipäivän aave
Murong Xuecun: Unohda minut tänä yönä, Chengdu
Myllymäki, Arvo: Vihan ja rakkauden päivät
Nicholls, David: Sinä päivänä
Nummi, Markus: Karkkipäivä
Oz, Amos: Älä kysy yöltä
Pratchett, Terry: Yövartiosto
Pättikangas, Eira: Kuinka monta iltaa
Pääskynen, Markku: Vihan päivä
Roberts, Nora: Keskipäivän polte
Roberts, Nora: Pedon yö
Ruge, Eugen: Vähenevän valon aikaan
Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät
Saisio, Pirkko: Betoniyö       
Tokarczuk, Olga: Päivän talo, yön talo
Westö, Kjell: Älä käy yöhön yksin
Vigan, Delphine de: Yötä ei voi vastustaa 

- Marjo Mannila

tiistai 8. maaliskuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: 23: Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja





















Ebershoff, David: Tanskalainen tyttö (Otava, 2000)

Tanskalainen tyttö kertoo vuosisadan alussa eläneen transsukupuolisen Einar Wegenerin tarinan, jolle tehtiin yksi maailman ensimmäisistä sukupuolenkorjausleikkauksista. Pieni Lili Elbe oli elänyt Einarin sisällä vuosikausia, mutta vasta vuonna 1925 hän ilmestyi Einarin ja tämän vaimon Gretan elämään. Einar ja Lili eivät voi elää rinnakkain, joten tarvitaan vaikeita päätöksiä joita Greta on tukemassa. Vaikka romaani pohjautuukin todellisiin henkilöihin, on se suureksi osaksi kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Hän on käyttänyt teoksessaan lähteinä muun muassa Lilin päiväkirjamerkintöjä.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös nämä kirjat kertovat oman alansa pioneerinaisista:

Ahmed, Azi: World´s apart: a muslin girl in the SAS
Barth, Reinhard: Historian suurnaiset
Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi: taistelu vapaudesta
Bhutto, Benazir: Idän tytär: omaelämänkerta
Chang, Jung: Kiinan viimeinen keisarinna
Clinton, Hillary Rodham: Tahdon voimalla
Collins, Laura: Kate Moss: the Complete Picture
Cooney, Kara:  The woman who would be King : Hatshepsut's rise to power in Ancient Egypt
De Stefano, Cristina: Oriana Fallaci: nainen ristitulessa
Ebadi, Shirin: Iran awakening : from prison to peace prize
Echols, Alice: Janis oplin: paratiisin arvet
Frank, Catherine: Indira : the life of the Indira Nehru Gandhi
Gbowee, Leymah: Meissä on voimaa: liberialaisesta kansalaisaktivistista Nobel-voittajaksi
Hirdman, Yvonne: Det tänkande hjärtat: boken om Alva Myrdal
Jackson, Sophie: Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch
Jameson, Jenna: Erotiikan ammattilainen: seksitähden päiväkirja
Johnson Sirleaf, Ellen: Tästä tytöstä tulee vielä jotakin: Liberian presidentin elämä
Johnstone, Paul: Patti Smith: Rck´n´roll nigger
Jäätteenmäki, Anneli: Sillanrakentaja
Karjalainen, Tuula: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta
Katainen, Elina (toim.):  Oma pöytä: naiset historiankirjoittajina Suomessa
Konttinen, Riitta: Naistaiteilijat Suomessa: keskiajalta modernismin murrokseen
Lehtilä, Hannu: Tarja Halonen: Paremman maailman puolesta
Maathai, Wangari Muta: Taipumaton
Maijala, Minna: Herkkä, hellä hehkuvainen: Minna Canth
McDonald, Deborah: A very dangerous woman : the lives, loves and lies of Russia's most seductive spy
Menchú, Rogoberta: Crossing Borders
Mendelsohn, Jane: Minä olin Amelia Earhart
Miller, Stephen: Smart Blonde: Dolly Parton
Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret: oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen
Parkkinen, Marja-Leena: Love Armi: Armi Ratian henkilökuva
Quinn, Susan: Marie Curie: elämä
Ritz, David: Respect: the life of Aretha Franklin
Salmela-Järvinen, Martta:  Miina Sillanpää: legenda jo eläessään
Saloniemi, Marjo-Riitta (toim.): Piiasta päättäjäksi: naisten äänioikeus 100 vuotta
Setälä, Päivi: Keskiajan nainen
Sjöberg, Agnes Hildegard: Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti
Storr, Robert: Louise Bourgeois
Suhola, Aino: Riitta Uosukainen: punainen vaate
Vesikallio, Johanna: Lillan: Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä
Wuolijoki, Hella: Enkä ollut vanki : Tuokiokuvia vankilasta
Wägner, Elin: Selma Lagerlöf: elämäkerta
Yousafzai, Malala: Minä olen Malala: koulututtö, jonka Taliban yritti vaimentaa

- Marjo Mannila

perjantai 4. maaliskuuta 2016

TET-harjoittelija esittäytyy

Hellurei!
Olen Helena, yhdeksäsluokkalainen keltanokka ja tutustuin työelämään Lumon kirjastossa. Hiihtolomalla univelkojen poisnukkumisen jälkeen lähdin innolla töihin kirjastoon ja odotin opettavaista työharjoittelujaksoa.

 Kirjastossa tehtäviini kuului hyllyjen välissä hääräily ja aakkosten uudelleenoppiminen, sekä logistiikkahuoneessa päivystäminen. Tutustuin erilaisiin ryhmiin kuten e-hetkeen ja helmet-opastukseen, joissa molemmissa sain vastuuta ihmisten auttamisessa. Roikuin ensimmäisen päivän työntekijöissä opastusta kaivaten, mutta hieman myöhemmin itsenäistyin ja työ alkoi sujua vähintäänkin niin kuin Suomen mestarilla.  Itse pidin eniten siitä kun sai arvata mihin laatikkoon palautushihnalla oleva kirjakappale tippuu Olin useimmiten väärässä. Jos ollaan totisia, pidin lasten opastamisesta ja kirjojen poistamisesta kirjaston valikoimasta. Sain myös tehtäväkseni suositella kirjoja Helmet-lukuhaasteeseen, kannattaa silmäillä alle 18-vuotiaan suosittelemia teoksia, silloin kun ne haastehyllyyn löytävät.

Yhteistyö sujui mainiosti muiden työntekijöiden kanssa ja sain huomata, että kysymykset saavat liittyä myös johonkin muuhun aiheeseen kuin kirjastoon. Minut perehdytettiin tehtäviin hyvin ja uskalsin myös kysyä asioita uudestaan. Hetkiä, joissa ei ollut mitään tekemistä, oli mielestäni liikaa, vaikka koitin olla oma-aloitteinen.

TET-jakson suorittaminen Lumon kirjastossa takasi sen, että mielelläni olisin vanhempana  jonkinlainen asiakaspalvelija ja olla ammatissa jossa saa paljon aikaiseksi.

Kiitos kaikista tärkeistä työkokemuksista, joita olen kirjastossa saanut! Kirjasto ja kirjat ovat hienoja asioita, joten pitäkää huoli siitä, että kirjoja luetaan tulevaisuudessakin kansimuodossa :-) 

Terveisin Helena


maanantai 22. helmikuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: 13: Kirjan nimi on kysymys





















Pearson, Mary E.: Kuka on Jenna Fox? (WSOY, 2010)

17-vuotias Jenna herää vuoden kestäneestä koomasta ja aloittaa toipumisensa auto-onnettomuuden jälkeen. Jenna ei muista mitään ajalta ennen kolaria, joten hän joutuu herättelemään muistiaan vanhempiensa kuvaamien kotivideoiden avulla. Vähitellen Jennan muisti alkaa palailla, ja muistojen mukana tulevat kysymykset joihin kukaan ei halua vastata. Kirja herättää mielenkiintoisia ajatuksia teknologian ja lääketieteen kehityksestä sekä ihmisyyden rajoista.

Katso kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näiden kirjojen nimi on kysymys:

Ahern, Cecelia: Mitä huominen tuo tullessaan
Arvas, Paula (toim.): Miten rikoskirjani ovat syntyneet
Astikainen, Tomi: Miten elää ilman rahaa
Autere, Terttu: Kuka murhasikaan rouva Holmin?
Bang, Perben: Mikä tästä meni?: eläinten jäljillä
Bayard, Pierre: Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut
Blåfield, Ville: Kuka hullu haluaa poliitikoksi?
Brown, Derren: Miten mieltä hallitaan
Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta
Catozzella, Giuseppe: Et kai vain pelkää?
Clark, Mary Higgins: Missä olet nyt?
Cornwell, Patricia: Mitä jäljelle jää
Dahl, Roald: Kuka pelkää noitia
Dahlgren, Eva F.: Mihin kadotin itseni?
Dörrie, Doris: Mitäs nyt tehdään?
Gilbet, Elizabeth: Tahdonko?: Kuinka päädyin naimisiin
Hammond, Richard: Mikä ihmeen voima?
Hjelm, Titius (toim.): Mitä wicca on?
Holst, Hann-Vibeke: Mitä he toisilleen tekivät
Hotakainen,Markus: Onko siellä ketään: avaruuden älyä etsimässä
Issakainen, Skari: Mistä pilvet puhuvat
Jalonen, Riitta: Kuka sinut omistaa
Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään?
Jansson, Tove: Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Järvelä, Jari: Mistä on mustat tytöt tehty?
Lander, Leena: Kuka vartijoita vartioi
Lehtolainen, Leena: Minne tytöt kadonneet
Mörö, Mari: Miten puhua naiselle
Nemeschansky, Ann-Monica: Mitä pahaa on pilvilinnoissa
Niemi, Marjo: Miten niin valo
Peltomaa, Tuija: Mitä arvoksi antiikille, taiteelle ja vanhoille tavaroille
Semple, Maria: Missä olet Bernadette?
Sheldrake, Robert: Miksi koirasi tietää milloin olet tulossa kotiin
Tamminen, Petri: Mitä onni on
Waltari, Mika: Kuka murhasi rouva Skorfin?
Viitala, Jussi: Miten maailma loppuu?

- Marjo Mannila

lauantai 13. helmikuuta 2016

Kuukauden kirja: helmikuu

Tekijä: Weir, Andy
Kirja: Yksin Marsissa
Alkuteos: The Martian
Julkaisutiedot: Helsinki: Into, 2015
Sivumäärä: 387 s.
ISBN: 978-952-264-438-1

Saatavuustiedot HelMetistä täältä.










Scifi-kirjallisuus ei tavallisesti kuulu suuriin suosikkeihini, joten suhtauduin aluksi tähän kirjaan hieman varauksella. Kollegani kuitenkin hehkuttivat jo ennen suomennosta tämän olevan vuoden (2015) parhaimpia kirjoja, joten luotin heidän makuunsa ja tartuin kirjaan. Onneksi!

Yksin Marsissa -romaanin tarina on varmasti tuttu jos on yhtään seurannut kirja- ja elokuvauutisia viime vuoden puolella. Vuonna 2035 astronauttien ryhmä on suorittamassa Marsissa Ares III -tehtävää, kun hiekkamyrsky pakottaa ryhmän paluumatkalle. Mark Watney joutuu myrskyn aikana onnettomuuteen ja hänen oletetaan kuolleen. Muun ryhmän palatessa takaisin Maahan Mark yrittää selviytyä yksin punaisella planeetalla.

Resursseja on mitoitettu kuudelle hengelle, mutta ruokaa ja vettä ei ole riittävästi siihen asti kun seuraava ryhmä saapuu Marsiin. Onneksi Markilla on kasvitieteilijän koulutus ja mukanaan siemeniä. Hän rakentaa eräänlaisen kasvihuoneen ja saakin kasvatettua itselleen perunoita. Niitä hän syökin ihan kyllästymiseen asti, sillä pelastajia voi joutua odottelemaan vuosikausia. Kaikki ei kuitenkaan suju ilman ongelmia, ja kun yksi ratkaistaan niin seuraava odotteleekin jo vuoroaan.

Marsissa ollessaan Mark turvautuu insinöörintaitoihinsa sekä huumoriin, jota viljelläänkin kirjassa runsain määrin. Hän on hieman Ihmemies MacGywer-tyyppinen hahmo, joka kekseliäisyytensä voimin selviää monista Marsin hengenvaarallisista tilanteista. Lukija saa jännittää koko ajan Markin puolesta, voiko hän tosiaan selvitä Marsista pois hengissä? Lukijaa ei aliarvoida, mutta tekniset puolet selitetään sen verran hyvin ettei jää hölmöä oloa vaikkei niitä aivan täysin ymmärtäisikään. 

Kirjaan pohjautuva elokuva sai ensi-iltansa syksyllä 2015 ja sen pääosassa nähdään Matt Damon.




- Marjo Mannila

torstai 11. helmikuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: "3. Kirjassa rakastutaan"





















Segal, Erich: Love Story (Tammi, 2010)

"Mitä voi sanoa kaksikymmentäviisivuotiaasta tytöstä joka on kuollut?
Että hän oli kaunis. Ja älykäs. Että hän rakasti Mozartia ja Bachia. Ja Beatleseja. Ja minua." 

Näillä sanoilla alkaa Love Story, jonka elokuvaversio on kirjaa tunnetumpi. Kirja on köyhän Jenny Cavillerin ja kultalusikka suussa syntyneen Oliver Barrett IV:n rakkaustarina, joka käsittelee myös luokkaeroja, kuolemaa ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita. Raskaista aiheistaan huolimatta se on kepeää luettavaa, eikä vähiten reilun 150 sivun pituutensa vuoksi.

Katso kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Näissäkin kirjoissa rakastutaan:

Andersson, Lena: Omavaltaista menettelyä
Barreau, Nicholas: Pieni elokuvateatteri Pariisissa
Chase, Emma: Taklattu
Cookson, Catherine: Yötaivas ja sarastus
De Bernieres, Louis: Kapteeni Corellin mandoliini
Dumas, Alexandre: Kamelianainen
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette
Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja
Fielding, Helen: Bridget Jones: elämäni sinkkuna
Forster, E M. : Italialainen avioliitto
Fortier, Anne: Julian rakkaus
Gabaldon, Diana: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta
Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin 1: Rakkaus
Gavalda, Anna: Lohduttaja
Helprin, Mark: Talvinen tarina
Ingemarsson, Kajsa: Keltaisten sitruunoiden ravintola
Kinsella, Sophie: Soitellaan, soitellaan!
Leinonen, Anne: Rautasydän
Nicholls, David: Sinä päivänä
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Pancol, Katherine: Kilpikonnien hidas valssi
Roberts, Nora: Avaimet onneen
Roberts, Nora: Tulen sylissä
Räsänen, Aino: Soita minulle, Helena
Sanderson, Catherine: Petite Anglaise
Shields, Carol: Rakkauden tasavalta
Spark, Nicholas: Haikein terveisin
Stiefvater, Maggie: Väristys

Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu

- Marjo Mannila

lauantai 30. tammikuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: "12. Näytelmä"






















Koskivaara, Ville: Epäkuolleet (Taideyliopiston korkeakoulu, 2014)

Näytelmä on kertomus kahdesta henkilöstä nimeltä K ja R, jotka koettavat selviytyä jonkinlaisen suurtuhon jälkeisessä maailmassa. Koko ihmiskunta näyttää kadonneen maan päältä tai muuttuneen epäkuolleiksi, joita kaksikko pakenee. Epäkuolleet käsittelee pelon ja masennuksen, mutta myös läheisyyden, seksuaalisuuden sekä luontosuhteen kysymyksiä.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Muita näytelmiä:

Beckett, Samuel: Godota odottaessa
Canth, Minna. Kauppa-Lopo
Goethe, Johann Wolfgang von: Faust
Gustafsson, Laura: Anomalia
Hotakainen, Kari: Punahukka
Hurme, Juha: Maailmankaikkeus
Ionesgo, Eugène: Kuningas kuolee
Jarla, Pertti: Fingerpori näytelmäkirja
Järvelä, Jari: Ystäväni
Kautto, Otso: Kipukynnys
Kivi, Aleksis: Nummisuutarit
Klemola, Leea: Kokkola
Klemola, Leea: Maaseudun tulevaisuus
Laaksonen, Heli: Lukkosulaa ja lumpeenkukkia
Lampela, Pasi: Meidän poika
Lampela, Pasi: Vain Bocelli puuttuu
Leppäkoski, Raila: Sakset, kivi, paperi
Leskinen, Esa: Mielipuolen päiväkirja
Miller, Arthur: Kauppamatkustajan kuolema
Molière: Saituri
Oksanen, Sofi: Puhdistus
O'neill, Eugene: Pitkän päivän matka yöhön
Ruohonen, Laura: Luolasto
Sade, Markiisi de: Filosofia budoaarissa
Saisio, Pirkko: Homo!
Saisio, Pirkko: Kuume
Shakespeare, William: Julius Caesar
Strindberg, August: Uninäytelmä
Tsehov, Anton: Kolme sisarta
Tsehov, Anton: Lokki
Töyräs, Tuija: Omaksi kuvakseen
Westerberg, Paavo: Valhe

- Marjo Mannila

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Kuukauden kirja: tammikuu

Tekijä: Harper Lee
Kirja: Kaikki taivaan linnut
Alkuteos: Go Set a Watchman
Julkaisutiedot: Helsinki : Gummerus, 2015
Sivumäärä: 285 s.
ISBN: 978-951-24-0122-2

Saatavuustiedot HelMetistä täältä.











Harper Leetä pidettiin vain yhden romaanin ihmeenä, sillä hänen Pulitzer-palkittu esikoisromaaninsa Kuin surmaisi satakielen (1960) oli vuosikymmeniä hänen ainoa julkaistu romaani. Vuonna 2014 kauan kadoksissa ollut toisen romaanin käsikirjoitus löytyi pankkiholvista, ja kirjamaailma kuohui.  Kirjan odottamaton löytyminen ja Leen edellisen romaanin klassikkostatus kasvattivat rummutusta entisestään: kirja oli Amazonin ykkösenä ennakkotilauksissa ja monet kirjakaupat avasivat ovet yömyöhällä jotta innokkaimmat saisivat oman kappaleensa heti. Teos käännettiin pikavauhtia usealle kielelle, suomenkielinen painos ilmestyi vain pari viikkoa englanninkielisen jälkeen.

Tosiasiassa Kaikki taivaan linnut on kirjoitettu ennen Kuin surmaisi satakielen –kirjaa. Se jatkaa päähenkilö Scoutin eli Jean-Louisen tarinaa, noin 20 vuotta myöhemmin. Kuin surmaisi satakielen esitteli meille kuvitteellisen Maycombin kaupungin, joka oli roturistiriitojen repimä. Scoutin isä Atticus oli oikeamielinen asianajaja, joka puolusti syytöntä mustaa miestä lynkkausmielisessä raiskausoikeudenkäynnissä. Kummassakin kirjassa Scout on kertojana, mutta Kaikki taivaan linnut -kirjassa hän on todellinen päähenkilö isänsä sijaan.

Kaikki taivaan linnut -kirjassa 26-vuotias Scout (joka on siirtynyt käyttämään oikeaa nimeään Jean-Louise) saapuu lomalle Maycombiin New Yorkista, jonne hän on muuttanut vuosia aiemmin. Lapsuutensa maisemiin palaava Jean-Louise joutuu pohtimaan niin henkilökohtaisia kuin poliittisiakin kysymyksiä, joita Maycombiin palaaminen herättää. Maycombin valkoinen väestönosa vastustaa jyrkästi perustuslakiin kaavailtua lisäystä, joka sallisi mustien ja valkoisten yhteisopetuksen kouluissa. Jean-Louisen maailma järkkyy, kun hän saa kuulla isänsä ja rakkaan lapsuudenystävänsä Hankin osallisuudesta valkoihoisten kansalaisneuvostoon. Hankin, joka toistuvasti kosii Jean-Louisea mutta saa aina rukkaset.

Aihepiirinä rasismi on valitettavasti vieläkin ajankohtainen, vaikkakin Kaikki taivaan linnut käsittelee aihetta erilaisesta lähtökohdista kuin suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu. Kirjasta myös huomaa, että se on ikäänkuin ensimmäinen versio Kuin surmaisi satakielestä, jossa sekä juoni että dialogi on kehittyneempää. Yhdessä nämä kirjat muodostavat kuitenkin kiinnostavan lukuparin.

- Marjo Mannila

tiistai 12. tammikuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: "1. Ruuasta kertova kirja"





















Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut (Atena, 2012)

Vuoden 2012 Tieto-Finlandian voittanut teos porautuu syvälle suomalaiseen ruokateollisuuteen. Teos käsittelee aihetta puolueettomasti huolimatta siitä, että varsinkin viime aikoina kuvatut videot sikatilojen huonoista oloista ovat nostattaneet suuren kohun. Teoksessa vieraillaan navetoissa, kanaloissa ja sikaloissa ja äänensä saavat kuuluviin niin tuottajat kuin eläinsuojelijatkin. Kirja on ehdotonta luettavaa varsinkin lihansyöjälle, sillä nykyaikana vastuullisempaan eläintuotteiden kulutukseen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Toisaalta taas vegaani saa kirjasta enemmän pontta lihasta kieltäytymiselleen.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Muita ruuasta kertovia kirjoja:

Asunta-Johnston, Maija: Punainen jääkaappi
Barbery, Muriel: Kulinaristin kuolema
Barreau, Nicholas: Rakkausromaanin resepti
Bauermeister, Erica: Elämän lempeät maut
Bourdain, Anthony: Kitchen Confidential
Capella, Anthony: Ruokaa, amore!
Crick, Mark: Kafkan kanssa keittiössä
Esquivel, Laura: Pöytään ja vuoteeseen
Foer, Jonathan Safran: Eläinten syömisestä
Gilbert, Elizabeth: Eat, Pray, Love – omaa tietä etsimässä
Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu
Harris, Joanne: Pieni suklaapuoti
Ingemarsson, Kajsa: Keltaisten sitruunoiden ravintola
Jaatinen, Satu: Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Koch, Herman: Illallinen
Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
Leith, William: Pohjaton nälkä
Luhtanen, Sari: Murusia
Mayes, Frances: Toscanan auringon alla
Mehran, Marsha: Lumoavien mausteiden kahvila
Mehran, Marsha: Ruusuvettä ja lammaspataa
Morais, Richard C.: Herkullinen elämä
Nilsson, Mats-Eric: Aitoa ruokaa: Väärentämättömän ruoan opas
Nilsson, Mats-Eric: Petos lautasella
Niska, Heikki: Näläkä ja jano
Prior, Lily: Keittiöhurmio
Sharma, Bulbul: Munakoisojen kiukku
Simmel, Johannes Mario: Ei aina kaviaaria
Sjögren, Vivi-Ann: Meksikon-päiväkirja
Taskinen, Satu: Täydellinen paisti
Welsh, Irvine: Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet
Vimma, Tuomas: Gourmet

- Marjo Mannila 

maanantai 4. tammikuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: "48: Kirjassa on alle 150 sivua"

HelMet-lukuhaaste 2016 on jatkoa kirjan vuoden lukuhaasteelle. Tarkoituksena on innostaa lukemaan uutta ja erilaista kirjallisuutta myös tänä vuonna. Myös Lumon kirjaston henkilökunnan kesken innostuttiin ajatuksesta, ja päätimme jakaa lisää hyviä kirjavinkkejä haasteen eri kohtiin. Paikan päällä kirjastossa kokoamme kirjanäyttelyitä haasteen tiimoilta ja listaamme kirjaehdotukset myös tänne blogiin. Kirjanäyttelyt ja -esittelyt eivät tule haasteen mukaisessa numerojärjestyksessä.






















Letelier, Hernán Rivera: Elokuvankertoja (Siltala, 2012)

Kun María Margaritan kotikylään saapuu uutuuselokuva, joka vaikuttaa Marían isän mielestä hyvältä jo näyttelijöiden perusteella, kerätään Marían kotona kolikot kasaan ja ostetaan yksi pääsylippu. Elokuviin lähetetään María, joka palatessaan saa kertoa elokuvan tapahtumat koko perheelle. Pian koko kylä haluaa kuulla Maríaa, jonka elävä kerrontatyyli herättää mustavalkoiset elokuvat täyteen värejä ja tapahtumia.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Muita alle 150-sivuisia kirjoja: 

Bagge, Tapani: Kasvot tuulilasissa
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Bernhard, Thomas: Kyllä
Burroughs, William S.: Hämy
Calvino, Italo: Halkaistu varakreivi
Erpenbeck, Jenny: Vanhan lapsen tarina
Fournier, Jean-Louis: Isi, mihin mennään?
Gavalda, Anna: Karkumatka
Hotakainen, Kari: Buster Keaton
Härkönen, Anna-Leena: Palele porvari! ja muita kirjoituksia
Jalonen, Riitta: Veteen pudonneet
Kadare, Ismail: Kolme surulaulua Kosovolle
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Karila, Juhani: Gorilla
Kerouac, Jack: Tristessa
Kohelo, Pauli: Kassan kautta
Kyrö, Tuomas: Miniä
Laaksonen, Heli: Pursu
Lampela, Pasi: Kirottujen ilot
Liimatta, Tommi: Muovikorvo
Liksom, Rosa: Maa
Makine, Andreï: Elämän musiikki
Mcewan, Ian: Sementtipuutarha
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Mörö, Mari: Kuuri
Ollikainen, Aki: Nälkävuosi
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Pakkanen, Jukka: Antonella
Peltoniemi, Sari: Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille
Persson, Per Ole: Jaco
Pääskynen, Markku: Vihan päivä
Ruitlane, Olavi: Nainen
Steinbeck, John: Hiiriä ja ihmisiä

- Marjo Mannila

torstai 24. joulukuuta 2015

Kirja-arkun joulukuu: 24.12.2015


Kirja-arkussa hiljennytään viettämään joulua. LUMOn kirjasto on seuraavan kerran auki maanantaina 28.12.2015 klo 9 alkaen.

- Marjo Mannila

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kirja-arkun joulukuu: 23.12.2015




















Metzger, Steve: Kyllä joulupukki tulee (Mäkelä, 2015)

On jouluaatto. Metsän eläimet valmistautuvat juhlintaan joulupuuhien parissa ja odottavat Joulupukkia. Mäyrän mielestä odotus on turhaa, sillä mistäpä Joulupukki tietäisi että metsän eläimetkin odottavat Pukin visiittiä.

Huomenna jouluaattona monessa perheessä Joulupukin vierailu on päivän kohokohta. Tuoko Pukki yhtään lahjaa, ja ovatko lahjat mieluisia? Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja vapaapäivistä nauttiminen. Oikein rentouttavaa joululomaa kaikille! Lumon kirjasto on seuraavan kerran auki maanantaina 28.12.2015 klo 9.00 alkaen.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

- Marjo Mannila