Lumon kirjasto osallistui Lukukeskuksen 18.-23.4.2016 järjestämään Lukuviikkoon monin eri tavoin. Yksi kirjaston tempauksista oli maratonjatkotarina - kirjaston asiakkaat saivat mahdollisuuden jatkaa yhteistä tarinaa lause kerrallaan.
Tässä Lukuviikolla syntynyt tarina:
Lämmin ja aurinkoinen kevätaamu valkeni Korsossa. Lumon lukiolaiset kirmasivat innoissaan opinahjoonsa. Jokin oli kuitenin pielessä. Jollakin se oli hylätty kemiankoe, mutta mikä ihme mahtoi painaa Annin mieltä? No Gladiaattori tietenkin. Hän kutsui Gladiaattoriksi, tietenkin vain ajatuksissaan, naapuriluokan Tomia, elämääkin suurempaa ihastustaan.
Tomi oli ollut Annin rinnakkaisluokalla koko kouluajan. Silti Anni ei ollut koskaan jutellut hänen kansaan. Eikä uskalla vieläkään, vaikka haluaisi!
- Heidi Kuutti
torstai 28. huhtikuuta 2016
perjantai 22. huhtikuuta 2016
Kuukauden kirja: huhtikuu
Kirja: Nälkäpeli: Matkijanärhi
Alkuteos: Mockingjay
Julkaisutiedot: Helsinki : WSOY, 2010
Sivumäärä: 362 s.
ISBN: 978-951-0-35830-6 sid.
Saatavuustiedot Helmetistä täältä.
Matkijanärhi on kolmiosaisen nuorten kirjasarjan päätösosa. Se on tarina synkästä tulevaisuudesta. Maailmassa, jossa pieni turhamainen eliitti elää yltäkylläisyydessä samalla kun enemmistö kansasta kärsii jatkuvasta kurjuudesta ja nälästä, on vain ajan kysymys koska väki saa tarpeekseen ja nousee kapinaan. Jo kahdesta Nälkäpelistä selvinneestä Katniss Everdeenistä halutaan kapinan symboli, Matkijanärhi.
Trilogia sai paljon julkisuutta ja siitä tehtiin
elokuvasarjakin. Matkijanärhi jaettiin elokuvana kahteen osaan, joista
ensimmäinen ilmestyi valkokankaalle 2014 ja viimeinen 2015. En ole nähnyt kahta
viimeistä elokuvaa, mutta aikaisemmat elokuvat, Nälkäpeli (2012) ja Vihan
liekit (2013), seurasivat uskollisesti esikuvaansa tarjoamatta mitään uutta.
Matkijanärhen elokuvasovitukset seurannevat aikaisempien osien jalanjälkiä,
jolloin elokuvat tulevat noudattamaan orjallisesti kirjan tapahtumia.
Matkijanärhen
maailma sijoittuu tulevaisuuteen, mutta se tuntuu pääasiassa nykyaikaiselle
maailmalle höystettynä joillain scifistisillä lisukkeilla. Surkeimmilla
Vyöhykkeillä elämä tuntuu taantuneelle. Kansanparantajat käyttävät vielä
luonnonantimia parantamiseen. Mitä vauraampi alue, sitä kehittyneempi
teknologia. Ei siis ihme, että kaikki kulminoituu Capitoliin, pääkaupunkiin.
Kehitys tuntuu keskittyneen lähinnä aseisiin ja kauneuteen, jotka ovat selvästi
tärkeitä asioita capitolilaisille kun miettii kuinka suuresti he rakastavat
itsensä muokkaamista ja Nälkäpeliä.
Katniss
on perinteinen vastahakoinen sankari, joka ei tahdo ottaa kapinanjohtajan
viittaa harteilleen. Minulle on mysteeri miksi Katniss on niin pidetty hahmo,
sillä hän on itsekeskeisen kietoutunut omiin tunteisiinsa. Ongelmainen Katniss
vuoroin mököttää, vuoroin kiukuttelee. On hyvin ymmärrettävää miksi tyttö on
sekaisin, mutta moni muukin ihminen hänen ympärillään on samanlaisessa
tilanteessa ja he pysyvät silti paljon paremmin kasassa. Yksi selitys tälle voi
olla, että kyseessä on nuorten kirja ja kohderyhmän on helpompi samaistua
tyttöön, jonka tunnetilat heittelevät laidasta laitaan.
Sankarittarena
Katniss on heikko esitys, sillä hän on virran vietävänä kuin kaarnapursi.
Tapahtumat kuljettavat häntä tilanteesta toiseen, mutta hän ei itse missään
vaiheessa saa ohjaksia käsiinsä. Jopa kapinan päättyminen on loistava esimerkki
tästä. Aina kun Katniss herää eloon, ja tulee niitä hetkiä jotka tekevät
hänestä niin sanotusti Matkijanärhen, on ulkopuolinen tapahtuma antanut hänelle
syyn toimia. Katniss harvemmin saa itse päätettyä tai aikaiseksi mitään.
Matkijanärhen sivuhahmot ovat päähahmoaan paljon stabiilimpia, ymmärtäväisempiä
ja toiminnallisempia. Omassa kurjuudessaan vellomisen sijaan he pyrkivät
saamaan asioita tapahtumaan.
Kirjan
juoni noudattaa aivan samaa polkua kuin aikaisemmatkin osat. Valmistelua
(propagandavideot) seuraa Nälkäpeli (kapina) ja lopuksi on asioiden
jälkipuinti. Valitettavasti Matkijanärhen jälkipuinti jätti kysymyksiä,
esimerkiksi siitä mitä joidenkin sivuhahmojen elämässä tapahtuu? Kaikkein
suurin juonellinen aukko oli se, että lähellä kirjanloppua tuotiin esiin
juonellisesti merkittävän salaliiton mahdollisuus. Salaliittoasia unohdettiin
ihan kokonaan ja sen sijaan keskityttiin Katnissin synkistelyyn.
Koko
Matkijanärhen suurin kompastuskivi on sen teemojen väärä painotus. Olemme
vihdoinkin päässeet kapinaan asti. Nyt pitäisi vaihtaa iso vaihde silmään ja
mennä lujaa, mutta sen sijaan aikaa ja kuvailemista käytetään anteeksiantamattoman
paljon propagandavideoiden tekemiseen, siihen mitä Katnissillä on niissä päällä
ja hänen murjottamiseensa ja tunteidensa kanssa arpomiseen. Tämä kirja on
ylistyslaulu angstille. Itse kapina ja hyökkäys Capitoliin jää sivuseikaksi. Se
juostaan äkkiä läpi. Niin nopeasti, että minusta oleelliset hahmotkin tapetaan
tökerösti sivuhuomautuksensa yhdellä lauseella.
Suzanne
Collins osaa kirjoittaa. Hänen tekstinsä on helppolukuista ja sivut menevät
nopeasti silloin kun tarinassa lopulta tapahtuu jotain. Katnissin ja Panemin
tarina saa vihdoinkin tervetulleen päätöksen. Paljon asioita on tapahtunut ja
vaikka maailma on edelleen synkkä, varsinkin Katnissin mieli, niin
Matkijanärhen loppusanoma on, että toivoa on.
Uskon,
että elokuvaversiot tästä kirjasarjasta sopivat paremmin niille, jotka pitävät
toimintapainotteisemmasta tarinasta. Matkijanärheä voi suositella sellaiselle,
joka on lukenut aikaisemmat osat, on tosifani tai on katsonut elokuvat ja
tahtoo tietää paremmin mitä hahmot ajattelevat.
Nälkäpeli-kirjat:
Nälkäpeli (The Hunger games, WSOY, 2008)
Vihan liekit (Catching fire, WSOY, 2009)
Matkijanärhi (Mockingjay, WSOY, 2010)
Nälkäpeli-elokuvat (DVD)
Nälkäpeli (2012)
Vihan liekit (2013)
Matkijanärhi osa 1 (2014)
Matkijanärhi osa 2 (2015)
Muut Suzanne Collinsin kirjat,
Alismaan tarinat-kirjasarja:
Ylismaan Gregor (Gregor the Overlander, WSOY, cop. 2013)
Gregor ja Turman ennustus (Gregor and the prophecy of Bane, WSOY, cop. 2013)
Gregor ja Alismaan vitsaus (Gregor and the curse of the Warmbloods, WSOY, cop. 2014)
Gregor ja Rottien koodi (Gregor and the code of claw, WSOY, cop. 2016)
~Säde Ervasti
TET-harjoittelija esittäytyy
Olen kahdeksannella luokalla ja suoritan parhaillaan
viikon mittaista TET -harjoittelua. Tähän asti se on sujunut hyvin. Valitsin Lumon
kirjaston työpaikaksi, koska pidän kirjoista, ja viihdyn hyllyjen välissä
tiedosta pursuvien kirjojen ympäröimänä.
Kirjaston henkilökunta on todella ystävällinen ja
ymmärtäväinen. He auttavat ja ohjaavat kirjaston töistä epätietoista
opiskelijaa. Heiltä uskaltaa kysyä neuvoa tai pyytää apua. Myös kahvitauoilla
vallitsee lempeä ilmapiiri.
Nyt olen ottanut varauksia vastaan ja hyllyttänyt
palautettuja kirjoja. Hyllyttäminen tuntuu aluksi hankalalta, koska siinä
joutuu miettimään monta kertaa aakkoset läpi. Olen myös poistanut tuplakirjoja
hyllyistä, vaihtanut kirjojen kategorioita ilmaisevia tarroja ja auttanut
lautapelien päällystämisessä. Kirjastossa on aina jotain tekemistä!
Työelämään tutustuminen Lumon kirjastossa on ollut aika
kivaa ja opettavaista. Tutustuin uusiin ihmisiin, koneisiin ja erilaisiin
työtehtäviin. Olen myös iloinen siitä että saan jakaa mielipiteeni muiden
kanssa tämän blogikirjoituksen kautta. Olen suositellut kirjoja
Helmet–lukuhaasteeseen, joten kannattaa tarkastaa alle 18-vuotiaan
suosittelemia kirjoja, sitten kun ne pääsevät haastehyllyyn.
Terveisin, Alexandra
lauantai 16. huhtikuuta 2016
#pojatkinlukee / vinkkejä alakouluikäisille pojille
Raportissa todetaan, että heikoista lukijoista neljä viidesosaa on poikia. He eivät selviydy nykymaailman
työelämästä ja koulutuksesta. Aikuisväestössä tällaista sukupuolieroa ei ole havaittavissa, joten poikien syrjäytyminen on uusi ilmiö johon on puututtava.
#pojatkinlukee on pääasiassa somessa pyörivä kampanja, jonka tarkoituksena on edistää poikien ja nuorten miesten lukemista. Idean isä on Mikko Toiviainen, joka bloggaa muun muassa kirjoista, musiikista, elokuvista, tv-sarjoista ja somesta Kalenterikarju-blogissaan.
#pojatkinlukee muualla somessa:
Kuka tahansa voi osallistua kampanjaan blogipostauksilla, imstagram-kuvilla, Twitter-päivityksillä, Facebook-statuksilla sekä kirjavinkkauksilla. Lumon kirjaston kirjavinkkarit Maija ja Marjo ovat koonneet omia suosituslistojaan pojille ja nuorille miehille, tässä ensimmäisessä blogipostauksessa vinkkilista alakoululaisille.
torstai 7. huhtikuuta 2016
HelMet-lukuhaaste 2016: 35: Kirjassa ollaan avaruudessa
Harstad, Johan: Darlah: 172 tuntia Kuussa (Karisto, 2012)
NASA aikoo palata Kuuhun yli 40 vuoden jälkeen ja järjestää sen kunniaksi maailmanlaajuisen kilpailun, jossa kolme onnekasta nuorta pääsee mukaan matkalle. Voittajiksi valikoituvat norjalainen Mia, japanilainen Midori sekä ranskalainen Antoine. Samaan aikaan entinen astronautti seuraa matkan uutisointia kauhistuneena, sillä Kuuhun ei missään nimessä pitäisi palata! Lopulta Kuu näyttää visusti vaietun, vaarallisen pimeän puolensa.
Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.
Myös näissä kirjoissa ollaan avaruudessa:
Adams,
Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille
Asimov,
Isaac: Säätiö
Asimov,
Isaac: Säätiö ja Imperiumi
Banks, Iain
M.: Algebraisti
Clarke,
Arthur C: Avaruusseikkailu 2001
Colfer,
Eoin: Vielä yksi juttu
Cyrano de Bergerac, Savinien de: Matka
Kuuhun
Enqvist,
Kari: Tyhjästä syntynyt: nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta
Gallego
Garcia, Laura: Vastarinta
Granit,
Rainer: Lähtölasku 47
Harttunen,
Hannu: Matkalla avaruuteen: avaruustutkimuksen historia ja tekniikka
Healy, A.J:
Tommy Storm: Kutsu kaukaiselta planeetalta
Herbert, Frank: Dyyni
Hotakainen, Markus: Mars
Hotakainen,
Markus: Onko siellä ketään: Avaruuden älyä etsimässä
Hotakainen,
Markus: Tähtitaivas
Laurinsalo,
Tommi: Kuu taivaalta
Le Guinn,
Ursula: Rocannonin maailma
Mäkelä, J.
Pekka: Alshain
Mäkinen,
Jari: Avaruuslentäjän käsikirja; astronautiikan aakkoset
Näsälä,
Matti: Alais
Oja, Heikki:
Aurinkokunta uusiksi
Pratchett,
Terry: Posti kulkee
Rajaniemi,
Hannu: Kvanttivaras
Revis, Beth:
Matka alkaa
Roberts,
A3R: Tähtien sotta
Sagan, Carl:
Ensimmäinen yhteys
Saint-Exupery,
Antoine de: Pikku Prinssi
VanderMeer,
Jeff: Hävitys
Weir, Andy:
Yksin Marsissa
Weis,
Margaret: Kadotettu kuningas
West,
Tracey: Kadonneet kloonisotilaat
- Marjo Mannila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)