tiistai 21. huhtikuuta 2015

Kuinka valita aineistoa muistisairaalle

Reija Karvonen on harjoittelussa Lumon kirjastossa keväällä 2015. Hän opiskelee Keudan ammattiopistossa kirjastoalaa ja suorittaa opinnäytetyönään muistitapahtuman ravintola Villiankassa 22.4.2015. Muistitapahtumassa on muistiohjaaja Heli Ridanpään luento lukemisen merkityksestä muistille, "muistijumppa", Reijan kirjavinkkaus sekä näyttely muistiaiheisesta kirjallisuudesta. Alla Reijan listaamat vinkit sopivan aineiston valinnasta muistisairaalle



Kuinka valita aineistoa muistisairaalle


Mistä tietää, millaista materiaalia kannattaa valita muistisairaalle? Millaista sen tulisi olla?
Helpointa on lähteä liikkeelle muistisairaan omista mieltymyksistä. Kannattaa pohtia, mikä häntä kiinnostaa ja mistä hän pitää. Muistisairaus ja ikä asettavat kuitenkin joitakin rajoitteita, jotka kannattaa ottaa huomioon. Tässä on muutamia vinkkejä valintaan:

1. Omat mieltymykset. Itseä kiinnostava materiaali on aina miellyttävämpää luettavaa tai kuunneltavaa. Jos mahdollista, kannattaa puhua muistisairaan itsensä kanssa tai tehdä vaikka pieni tutkimusmatka hänen omaan kirjahyllyynsä. Sieltä voi saada hyviä vinkkejä.

2. Koko ja paino. Vanhemmilla ihmisillä saattaa olla hankaluuksia käsitellä suuria ja painavia kirjoja. Kannattaa siis tutkailla muistisairaan käsien ja ranteiden kuntoa. Painavampiakin kirjoja voi toki lainailla, jos ne saa tuettua niin, ettei itse tarvitse ranteilla kannatella. On hyvä punnita kirjoja kädessään ennen lainausta. Monet pokkarit ovat keveitä ja onneksi myös kovakantisiakin kirjoja löytyy suhteellisen kevyinä versioina.

3. Fontti. Näkökyky heikkenee iän myötä. Myös tekstin hahmottaminen voi heiketä. Kannattaakin suosia kirjoja, joissa on riittävän selkeä ja iso fontti. Nykyisin on saatavilla paljon isotekstisiä kirjoja ja lisäksi selkokirjoja, joissa on myös hyvän lainen kirjasinkoko.

4. Selkeys. Paitsi fontin selkeyteen, kannattaa kiinnittää huomiota myös kirjan itsensä selkeyteen. Jos sivut ovat kamalan sekavat (esimerkiksi kuvakirjoissa), voi muistisairaan olla hankala hahmottaa niitä. Selkokirjat ovatkin tähän oikein mainio keino.

5. Pituus. Kirjan pituus kannattaa suhteuttaa muistisairaan oman muistin tilaan. Liian pitkää tai monimutkaisella juonella varustettua kirjaa ei kannata ottaa pahasta muistisairaudesta kärsivälle. Runot, novellit tai jotkut lyhyet romaanit ovat mainioita vaihtoehtoja. Nykyisin on saatavilla myös enenevässä määrin selkomukautuksia tunnetuista teoksista. Ne ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita alkuperäisestä. Selkokirjat muutenkin ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat monesti melko lyhyitä.

6. Musiikki ja äänet. Musiikissakin kannattaa seurailla muistisairaan omia mieltymyksiä. Hyvä valinta voi olla vaikka 70-luvun hittikokoelma tai lastenlaulut. Musiikki omasta nuoruudesta aktivoi muistoja ja lastenlauluissa voi lauleskella mukana. Klassinen musiikki on myös erittäin hyvä valinta, sillä se rauhoittaa. Bach, Händel tai Vivaldi ovat ainakin rauhoittavia, hoitavia ja aivoja aktivoivia säveltäjiä. Kannattaa myös huomioida, että on olemassa valmiiksi "suunniteltuja" musiikkikokonaisuuksia. MusiCure-sarja esimerkiksi rentouttaa, rauhoittaa ja torjuu stressiä ja ahdistusta. HemiSync-musiikki taas lisää keskittymiskykyä, tehostaa muistamista ja rentouttaa. Myös meditaatioon yms. käytettävät äänilevyt ovat muistisairaalle hyvää ja rentouttavaa kuunneltavaa.

7. Äänikirjat ja kuunnelmat. Äänikirjat ovat hyvä valinta, jos esimerkiksi muisti pelaa, mutta ranteet eivät kestä kirjan käsittelyä. Äänikirjoina löytyy niin klassikkoja kuin uutuuksia ja niitä on monen mittaisia. Ne sopivat mainiosti myös heikkonäköisemmille. Äänikirjoina löytyy myös paljon runoja ja kuunnelmia. Kuunnelmat voivat olla myös tuttuja muistisairaan omasta nuoruudesta, joten ne voivat olla hyvä pohja muisteluille.

8. Taide- ja kuvakirjat. Muistisairaille kannattaa valita taide- ja kuvakirjoja joissa on suuret ja selkeät kuvat. Kuvia on mukava katsella ja niistä voi keskustella. Maisemat, puut, kukat, lapset, eläimet tai vaikka historiakirjat joissa on linkkejä tuttuun menneisyyteen ovat hyviä vaihtoehtoja. Ei kannata myöskään aristella lastenkirjojen voimaa! Monissa lastenkirjoissa on hyviä ja kiinnostavia kuvia ja sopivasti tekstiä. Ne ovat myös monesti varsin kevyitä käsitellä.

9. Elokuvat ja dokumentit. Monia suomifilmin klassikkoja on saatavilla dvd-versioina. Ne tuovat ääntä ja tapahtumia ja voivat olla tuttuja omasta menneisyydestä. Niitä on hauska katsella yhdessä ja niistä on helppo puhua. Niiden kautta voi johdatella juttua menneisiin tapahtumiin ja sattumuksiin.



Lähteet (linkit kirjojen HelMet-sivuille löytyvät listasta):
Geisselhart, Roland R.: Muisti : muistin harjoittaminen ja keskittymistekniikat
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena
Kalakoski, Virpi: Pieni kirja muistista
Kivinen, Raija: Parasta aivoillesi : ohjeita aivojen hyvinvointiin
MacDonald, Matthew: Aivot : käyttäjän käsikirja
Vakkuri, Kai: Sinäkin voit parantaa muistiasi : muistamisen motiivit, tekniikat ja kirjallisuuden nobelistit

Omat ja muiden kokemukset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti