keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Kuukauden kirja: maaliskuu

Tekijä: Morrison, Toni
Kirja: Luoja lasta auttakoon
Alkuteos: God Help the Child
Julkaisutiedot: Helsinki : Tammi, 2016
Sivumäärä: 180 s.
ISBN: 978-951-31-8758-3 sid.

Saatavuustiedot Helmetistä täältä.












Toni Morrison tunnetaan kirjailijana, joka kuvaa teoksissaan mustien naisten elämää Yhdysvalloissa nostaen rotukysymyksiä vahvasti esille. Vuonna 1993 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Luoja lasta auttakoon on Morrisonin yhdestoista romaani.

Kirjan alussa Sweetness-äidille syntyy tytär:
”Tyttö oli niin musta että oikein pelotti. Yönmusta, sudaninmusta. Mulla on vaalea iho ja hyvä tukka, olen sitä tyyppiä mitä meikäläiset nimittää keltaiseksi mustaksi, ja samanlainen on Lula Annin isäkin. Ei meidän suvussa kukaan ole likimainkaan tytön värinen.”

Sweetness ei voi sietää tytärtään saati koskettaa tätä, niin syvästi häpeissään hän on tyttärensä ulkonäöstä. Kaiken lisäksi Lula Annin isä lähtee vauvan synnyttyä, mistä Sweetness syyttää tytärtään. Tytär, Lula Ann, joutuu kasvamaan häveten ulkomuotoaan ja äitinsä mielivaltaisen käytöksen uhrina, ilman hellyyttä ja kosketusta. Äitinsä hyväksyntää hakien pieni Lula Ann päätyy ratkaisuun, joka tuhoaa toisen ihmisen elämän ja josta koituvaa syyllisyyttä hän joutuu kantamaan aikuisuuteen asti. Tämä erehdys on alkusysäys monille kirjan tapahtumista.

Aikuinen Lula Ann, joka sittemmin on nimennyt itsensä uudelleen Brideksi, on urallaan menestynyt, rikas ja ulkonäöltään kaikkien ihailema. Bride pitää itseään selviytyjänä, mutta hänen itseluottamuksensa perustuu hyvin pinnallisiin asioihin. Näennäinen itsevarmuus alkaa murentua ja tukahdutetut tunteet pyrkivät esiin, kun Briden miesystävä jättää hänet. Siitä alkaa tapahtumien vyöry, jonka myötä Briden on kohdattava lapsuutensa traumat.

Kirja on sujuvaa, helppolukuista tekstiä ja se imaisi jo alkusivuilla täysin mukaansa. Kaikkea ei paljasteta heti, vaan Morrison avaa lukijalle vähä vähältä henkilöhahmojen taustoja ja heidän käyttäytymisensä motiiveja. Vaikka Bride on kirjan keskushahmo, tapahtumia seurataan myös muiden henkilöiden näkökulmasta. Usean kertojan taktiikka on onnistunut ja lukija pääsee sen ansiosta paremmin selville eri henkilöhahmojen ajatuksista ja motiiveista. Morrison onnistuu myös säilyttämään kokonaisuuden eheänä alusta loppuun saakka.

Luoja lasta auttakoon on kerronnaltaan varsinkin aluksi näennäisen kevyttä tekstiä, mutta sen sisältö on kaikkea muuta: kirja käsittelee raskaita, jopa vastenmielisiä teemoja. Tarinassa lasten suhteet vanhempiinsa ovat vaikeita ja syyttävä sormi osoittaa kerta toisensa jälkeen aikuisia, jotka laiminlyövät, kaltoinkohtelevat ja hyväksikäyttävät lapsia eri tavoin. Kirjan kertojahahmot ovat lähes kaikki kokeneet kovia lapsuudessaan ja kukin käsittelee traumojaan omalla tavallaan. Mitä pidemmälle kirjassa etenee, sitä vastenmielisempiä asioita lukijan eteen tuodaan. Voisi ehkä sanoa, että kirjaa ei voi suositella kaikkein herkimmille, vaikka kauheuksilla ei mässäilläkään. Teos on selvästi Morrisonin muistutus siitä, kuinka lapsuuden kokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Kirjan lohdullinen sanoma on kuitenkin se, että kohdattuaan traumansa ihminen voi itse ottaa ohjat käsiinsä ja muuttaa elämänsä suuntaa.

- Heidi Kuutti

maanantai 21. maaliskuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: 20: Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan




















Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Ennen päivänlaskua ei voi on  kaunis kertomus, joka tuo fantasiaelementtejä nykyajan Tampereelle. Kirjan maailmassa peikot eivät ole satuolentoja, vaan virallisesti tunnustettu eläinlaji. Kolmekymppinen Enkeliksi kutsuttu päähenkilö Mikael löytää kotinsa pihalta peikonpoikasen, eikä voi vastustaa kiusausta ottaa tätä mukaan kotiinsa. Kirja on rakenteeltaan jaettu eri kertojien näkökulmista esitettyihin pätkiin, joiden lisäksi seasta löytyy peikkohin viittaavia katkelmia runoista, kauno- ja tietokirjoista sekä nettisivuista. Tärkeänä teemana on myös ihmisten väliset valtasuhteet.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös näiden kirjojen nimet viittaavat vuorokaudenaikoihin.

Adler, Elizabeth: Malibun yöt
Atkinson, Kate: Ihan tavallisena päivänä
Burroughs, William S.: Punaisen yön kaupungit
Camilleri, Andrea: Yön tuoksu
Cookson, Catherine: Yötaivas ja sarastus
Didierlaurent, Jeal-Paul: Lukija aamujunassa
Ellis, Bret Easton: Kalliit yöt
Ellroy, James: Yön syli
Eriksson, Kjell: Yökehrääjä
Franck, Julia: Keskipäivän haltija
Hietamies, Eve: Tarhapäivä
Honkasalo, Laura: Perillä kello kuusi
Hämeen-Anttila, Virpi: Yön sydän on jäätä
Irwin, Robin: Tuhannen ja yhden yön painajainen
Jaatinen, Heidi: Kaksi viatonta päivää
Kettu, Katja: Yöperhonen
Lehtolainen, Leena: Viimeinen kesäyö
Loe, Erlend: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa
Lotz, Sarah: Neljäs päivä
Lähteenmäki, Laura: Ikkunat yöhön
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin
Meri, Veijo: Yhden yön tarinat
Moravia, Alberto: Keskipäivän aave
Murong Xuecun: Unohda minut tänä yönä, Chengdu
Myllymäki, Arvo: Vihan ja rakkauden päivät
Nicholls, David: Sinä päivänä
Nummi, Markus: Karkkipäivä
Oz, Amos: Älä kysy yöltä
Pratchett, Terry: Yövartiosto
Pättikangas, Eira: Kuinka monta iltaa
Pääskynen, Markku: Vihan päivä
Roberts, Nora: Keskipäivän polte
Roberts, Nora: Pedon yö
Ruge, Eugen: Vähenevän valon aikaan
Sahlberg, Asko: Yö nielee päivät
Saisio, Pirkko: Betoniyö       
Tokarczuk, Olga: Päivän talo, yön talo
Westö, Kjell: Älä käy yöhön yksin
Vigan, Delphine de: Yötä ei voi vastustaa 

- Marjo Mannila

tiistai 8. maaliskuuta 2016

HelMet-lukuhaaste 2016: 23: Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja





















Ebershoff, David: Tanskalainen tyttö (Otava, 2000)

Tanskalainen tyttö kertoo vuosisadan alussa eläneen transsukupuolisen Einar Wegenerin tarinan, jolle tehtiin yksi maailman ensimmäisistä sukupuolenkorjausleikkauksista. Pieni Lili Elbe oli elänyt Einarin sisällä vuosikausia, mutta vasta vuonna 1925 hän ilmestyi Einarin ja tämän vaimon Gretan elämään. Einar ja Lili eivät voi elää rinnakkain, joten tarvitaan vaikeita päätöksiä joita Greta on tukemassa. Vaikka romaani pohjautuukin todellisiin henkilöihin, on se suureksi osaksi kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Hän on käyttänyt teoksessaan lähteinä muun muassa Lilin päiväkirjamerkintöjä.

Tarkista kirjan saatavuus HelMetistä täältä.

Myös nämä kirjat kertovat oman alansa pioneerinaisista:

Ahmed, Azi: World´s apart: a muslin girl in the SAS
Barth, Reinhard: Historian suurnaiset
Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi: taistelu vapaudesta
Bhutto, Benazir: Idän tytär: omaelämänkerta
Chang, Jung: Kiinan viimeinen keisarinna
Clinton, Hillary Rodham: Tahdon voimalla
Collins, Laura: Kate Moss: the Complete Picture
Cooney, Kara:  The woman who would be King : Hatshepsut's rise to power in Ancient Egypt
De Stefano, Cristina: Oriana Fallaci: nainen ristitulessa
Ebadi, Shirin: Iran awakening : from prison to peace prize
Echols, Alice: Janis oplin: paratiisin arvet
Frank, Catherine: Indira : the life of the Indira Nehru Gandhi
Gbowee, Leymah: Meissä on voimaa: liberialaisesta kansalaisaktivistista Nobel-voittajaksi
Hirdman, Yvonne: Det tänkande hjärtat: boken om Alva Myrdal
Jackson, Sophie: Kolmannen valtakunnan sankarilentäjä Hanna Reitsch
Jameson, Jenna: Erotiikan ammattilainen: seksitähden päiväkirja
Johnson Sirleaf, Ellen: Tästä tytöstä tulee vielä jotakin: Liberian presidentin elämä
Johnstone, Paul: Patti Smith: Rck´n´roll nigger
Jäätteenmäki, Anneli: Sillanrakentaja
Karjalainen, Tuula: Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta
Katainen, Elina (toim.):  Oma pöytä: naiset historiankirjoittajina Suomessa
Konttinen, Riitta: Naistaiteilijat Suomessa: keskiajalta modernismin murrokseen
Lehtilä, Hannu: Tarja Halonen: Paremman maailman puolesta
Maathai, Wangari Muta: Taipumaton
Maijala, Minna: Herkkä, hellä hehkuvainen: Minna Canth
McDonald, Deborah: A very dangerous woman : the lives, loves and lies of Russia's most seductive spy
Menchú, Rogoberta: Crossing Borders
Mendelsohn, Jane: Minä olin Amelia Earhart
Miller, Stephen: Smart Blonde: Dolly Parton
Nurminen, Marjo T.: Tiedon tyttäret: oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen
Parkkinen, Marja-Leena: Love Armi: Armi Ratian henkilökuva
Quinn, Susan: Marie Curie: elämä
Ritz, David: Respect: the life of Aretha Franklin
Salmela-Järvinen, Martta:  Miina Sillanpää: legenda jo eläessään
Saloniemi, Marjo-Riitta (toim.): Piiasta päättäjäksi: naisten äänioikeus 100 vuotta
Setälä, Päivi: Keskiajan nainen
Sjöberg, Agnes Hildegard: Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori : elon taivalta lapsuuden päivistä hopeahiuksiin asti
Storr, Robert: Louise Bourgeois
Suhola, Aino: Riitta Uosukainen: punainen vaate
Vesikallio, Johanna: Lillan: Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä
Wuolijoki, Hella: Enkä ollut vanki : Tuokiokuvia vankilasta
Wägner, Elin: Selma Lagerlöf: elämäkerta
Yousafzai, Malala: Minä olen Malala: koulututtö, jonka Taliban yritti vaimentaa

- Marjo Mannila

perjantai 4. maaliskuuta 2016

TET-harjoittelija esittäytyy

Hellurei!
Olen Helena, yhdeksäsluokkalainen keltanokka ja tutustuin työelämään Lumon kirjastossa. Hiihtolomalla univelkojen poisnukkumisen jälkeen lähdin innolla töihin kirjastoon ja odotin opettavaista työharjoittelujaksoa.

 Kirjastossa tehtäviini kuului hyllyjen välissä hääräily ja aakkosten uudelleenoppiminen, sekä logistiikkahuoneessa päivystäminen. Tutustuin erilaisiin ryhmiin kuten e-hetkeen ja helmet-opastukseen, joissa molemmissa sain vastuuta ihmisten auttamisessa. Roikuin ensimmäisen päivän työntekijöissä opastusta kaivaten, mutta hieman myöhemmin itsenäistyin ja työ alkoi sujua vähintäänkin niin kuin Suomen mestarilla.  Itse pidin eniten siitä kun sai arvata mihin laatikkoon palautushihnalla oleva kirjakappale tippuu Olin useimmiten väärässä. Jos ollaan totisia, pidin lasten opastamisesta ja kirjojen poistamisesta kirjaston valikoimasta. Sain myös tehtäväkseni suositella kirjoja Helmet-lukuhaasteeseen, kannattaa silmäillä alle 18-vuotiaan suosittelemia teoksia, silloin kun ne haastehyllyyn löytävät.

Yhteistyö sujui mainiosti muiden työntekijöiden kanssa ja sain huomata, että kysymykset saavat liittyä myös johonkin muuhun aiheeseen kuin kirjastoon. Minut perehdytettiin tehtäviin hyvin ja uskalsin myös kysyä asioita uudestaan. Hetkiä, joissa ei ollut mitään tekemistä, oli mielestäni liikaa, vaikka koitin olla oma-aloitteinen.

TET-jakson suorittaminen Lumon kirjastossa takasi sen, että mielelläni olisin vanhempana  jonkinlainen asiakaspalvelija ja olla ammatissa jossa saa paljon aikaiseksi.

Kiitos kaikista tärkeistä työkokemuksista, joita olen kirjastossa saanut! Kirjasto ja kirjat ovat hienoja asioita, joten pitäkää huoli siitä, että kirjoja luetaan tulevaisuudessakin kansimuodossa :-) 

Terveisin Helena